tag:blogger.com,1999:blog-13634348187799235892024-02-19T10:16:36.427+02:00Naisten seksuaalinen valtaKirjaan liittyvää materiaaliaHenry Laasanenhttp://www.blogger.com/profile/18042008117438058560noreply@blogger.comBlogger56125tag:blogger.com,1999:blog-1363434818779923589.post-27396364437487334062010-02-03T08:58:00.001+02:002010-02-03T09:00:33.044+02:00Naisten seksuaalinen valtaHenry Laasasen kirja Naisten seksuaalinen valta (2008) ja sitä edeltänyt pro gradu Naisten seksuaalinen valta: feministisen tasa-arvoparadigman kritiikkiä (2006) pyrkii kertomaan, mitä naisten seksuaalinen valta on ja mitä vaikutuksia sillä on yhteiskunnassa. Ajatus naisten seksuaalisesta vallasta on tuttu moraalisesta konservatismista (esim. Gilder 1973; 1986), miesten oikeusliikkeen kirjoituksista (esim. Farrell 1993, Haddad 1985, Millard 1995) ja erityisesti evoluutioteoreetikoilta (esim. Symons 1979; Buss 1996). Laasanen nostaa evoluutioteoreetikkojen sivulauseen ”naisen valinnasta” poliittisen sukupuolentutkimuksen päälauseeksi. Laasanen erottautuu sukupuolentutkimuksen ja tasa-arvotutkimuksen valtavirrasta myös siinä, että tarkastelun keskipisteessä ei ole perheen konteksti, vaan perheen ulkopuolelle sijoittuvat pariutumismarkkinat.<br /><br />Laasasen (2008) mukaan naisten seksuaalinen valta on peräisin naisten seksuaalisuuteen kohdistuvasta kysynnän ylimäärästä pariutumismarkkinoilla. Miehet haluavat enemmän seksuaalista vaihtelua, useampia partnereita ja nopeammin seksiä. Sen seurauksena naisten seksuaalisuuteen kohdistuu suurempi kysyntä, mikä antaa naisille valtaa. Seksuaalisen vaihtoteorian perusteet ovat aikaisemmin esittäneet Baumeister & Tice (2001) sekä erityisesti Baumeister & Vohs (2004) artikkelissaan Sex as female resource for social exchange in heterosexual interactions. (ks. myös Symons 1979; Vohs & Lasaleta 2009). <br /><br />Laasasen mukaan kysynnän ja tarjonnan lakiin perustuva markkinamekanismismi tuottaa epäsuhtaisesti naisille hyötyjä ja miehille kustannuksia. Pariutumisen prosessin aiheuttamia hyötyjä ja kustannuksia ei kuitenkaan ole huomioitu feministisissä sukupuolijärjestelmäteorioissa tai tasa-arvotutkimuksessa, joiden painopiste on ollut miesten vallan ja miesten etuoikeuksien tarkastelussa. Siksi feministisen tutkimuksen tuottama käsitys sukupuolten välisistä valtasuhteista onkin ollut perustavalla tavalla puutteellinen. <br /><br />Profeministit kysyvät usein: mikä miehiä (muka) sortaa yhteiskunnassa? Laasasen (2008) mukaan miehiä ”sortaa” se pariutumismarkkinoiden rakenne, jossa vallitsee naisten seksuaalisen tarjonnan niukkuus. Miehillä on voimakas halu, mutta naisten tarjoamaa seksiä ei ole riittävästi. Se ”pakottaa” heteroseksuaaliset miehet kilpailemaan toisiaan vastaan vallasta ja resursseista, jotta vaihtosuhteesta muodostuisi vastavuoroinen. Jos mies ei osallistu miesten väliseen kilpailuun, uhkana on syrjäytyminen pariutumismarkkinoilta. Laasasen mukaan naisten seksuaalisesta vallasta miehille aiheutuvat kustannukset ilmenevät erityisesti maskuliinisen roolin ahtautena. Naiset suosivat parinvalinnassa parhaiten menestyneitä ja eniten valtaa hallitsevia miehiä (ks. esim. Buss 2003). Ahtaan maskuliinisen rooliodotuksen takana ovat siten perimmiltään naisten parinvalintapreferenssit. Myös herrasmiesmäisyyden alkuperä piilee miesten kilpailussa naisten suosiosta. <br /><br />Hegemonisen maskuliinisuuden teoriassa ajatellaan, että miehet pyrkivät hankkimaan dominaatiota suhteessa naisiin. Laasasen mukaan miesten valta suhteessa naisiin vapailla pariutumismarkkinoilla ei kuitenkaan ole dominaatiota, vaan palkitsemisvaltaa, jonka avulla miehet vaihtavat kilpailussa hankitut resurssit naisten seksuaalisuuteen. Päinvastoin kuin dominaatio, palkitsemisvalta ei ole naisten kannalta negatiivinen vallan muoto. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion näkökulmasta katsottuna palkitsemisvaltaa voidaankin pitää relevantimpana vallan muotona kuin dominaatiota. <br /><br />Laasanen (2008, 249–256) esittää kaksoispalkkateorian , jonka mukaan naiset saavat tuloja sekä ansiotyöstä että miehiltä. Miesten varallisuus siirtyy naisten varallisuudeksi lukuisilla eri tavoilla. Miehiltä saatava tulo voi olla seurausta suorasta kompensaatiosta (suora ja epäsuora prostituutio), lahjoista tai jakamisoikeudesta miehen omaisuuteen. Keskeisin naisten kaksoispalkan lähde on ylöspäin avioitumisessa, jossa nainen saa jakamisoikeuden miehen omaisuuteen, kuten autoon, kesämökkiin, asuntoon ja muihin materiaalisiin omistuksiin. Ylöspäin avioitumisen seurauksena sosioekonomisia resursseja siirtyy miehiltä naisille. Ja kun avioero tulee, omaisuuden jaossa naisille siirtyy enemmän miesten omaisuutta kuin päinvastoin. Naiset myös perivät enemmän miesten omaisuutta, koska naiset ovat avioliitossa useammin nuorempi osapuoli ja koska miehet kuolevat aiemmin. Pelkkä työstä saatavien tulojen vertailu ei Laasasen mukaan kerrokaan, kenen hyväksi kulutus ohjautuu tai kenellä on enemmän varallisuutta . Kaksoispalkkateoria sisältää siten voimakkaan kritiikin feminististä palkkatasa-arvon käsitettä kohtaan.<br /><br />Laasasen mukaan naisten seksuaalinen valta tuottaa naisille työelämässä sellaisia hyötyjä, joita on huomioitu vähän. Naisten hyödyt voivat olla seurausta lähinnä (1) laajemmasta työpaikkatarjonnasta, (2) korkeammista palkoista joissakin ammateissa, (3) eduista parempien työn tulosten muodossa tai (4) työpaikan sisällä saaduista hyödyistä (esim. eteneminen ”reittä pitkin” tai huonojen työtehtävien välttäminen). Naisten pitäisi olla työpaikoilla tasa-arvoisessa asemassa miesten kanssa, mutta naiset saavat kuitenkin erityistä suojelua miehiltä. Miehet halveksivat naisten saamaa erityissuojelua, mutta toisaalta myös antavat sitä. Toisinaan miehet jopa kilpailevat antaakseen naiselle apua, tullakseen palkituiksi naisen hymyllä, lämmöllä, flirtillä tai jopa seksillä. (Farrell 2005, 6, 37, 182.). Jos tuntemattoman ihmisen on kosketettava meitä intiimisti, molemmat sukupuolet toivovat, että kyseessä on nainen. Siksi esimerkiksi suuhygienisteistä lähes kaikki ovat naisia (Farrell 2005, 178–181.) Naisten seksuaalinen viehätysvoima tarjoaa naisille tilaisuuden saada parempaa palkkaa joissakin ammateissa. Huippunaismallit ansaitsevat viisi kertaa enemmän kuin heidän miespuoliset kollegansa. Miesten on vaikeaa tai lähes mahdotonta päästä cocktail-kutsujen tarjoilijoiksi, cheerleadereiksi tai muihin vastaaviin ammatteihin, joissa viehätysvoima näyttelee keskeistä osaa. <br /><br />Laasanen (2006: 2008; ks myös Farrell 1994; 2005) esittää, että naisille on tarjolla useampia elämänstrategioita kuin miehille. Naisilla on enemmän mahdollisuuksia hankkia resursseja joko ansiotyöstä, miehiltä tai niiden kombinaatiosta. Siten naiset voivat helpommin valita uran ja kotiäitiyden välillä tai yhdistää ne sopivaksi katsomallaan tavalla. Miehen ainoaksi vaihtoehdoksi jää useammin vain pelkkä ura työelämässä. <br /><br />Laasanen (2008) tiivistää feministisen tasa-arvoparadigman kritiikkinsä seuraavasti: ”Jotta sukupuolten välinen tasa-arvo voisi toteutua kaikilla elämänalueilla, naisten seksuaalinen valta tulisi huomioida paremmin tasa-arvokeskusteluissa.” Jos tasa-arvopolitiikka perustuu vain feminististen sukupuolijärjestelmäteorioiden varaan, joista naisten valta puuttuu, kuva sukupuolten välisestä valtasuhteista muodostuu väistämättä yksipuoliseksi.<br /><br />(lainaus väitöskirjaluonnoksesta)Henry Laasanenhttp://www.blogger.com/profile/18042008117438058560noreply@blogger.com6tag:blogger.com,1999:blog-1363434818779923589.post-64217063091271734572009-09-22T20:51:00.001+03:002009-09-25T19:19:38.559+03:00Suuri väittelyilta<a href="http://www.jyy.fi/ilokivi/ilokivi/tapahtumakalenteri/tapahtuma/?id=208&selEvent=748">Ajankohta 25. syyskuuta 2009 klo 19:00 - 22:00</a><br /><blockquote>Mediavaikuttaja Timo T. A. Mikkonen ja Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Reetta Räty väittelevät aiheesta "Mihin suuntaan suomalainen media on vinoutunut?"<br /><br />Taiteilija ja ex-pornotähti Rakel Liekki ja sosiologi Henry Laasanen kyselevät "Paraneeko nainen vanhetessaan?"<br /><br />Kansanedustajat Päivi Räsänen (kd.) ja Kimmo Kiljunen (sd.) ottavat yhteen otsikolla "Tulisiko prostituution olla laillista?"<br /><br />Kommentaattorina on Helsingin Sanomien Nyt liitteen esimies ja jälkiviisas Ville Blåfield.</blockquote><br /><a href="http://yle.fi/alueet/keski-suomi/2009/09/miehekkaat_miehet_naisten_mieleen_1031983.html">Miehekkäät miehet naisten mieleen</a><br /><br /><a href="http://www.jylkkari.fi/2009/09/nainen-ei-ymmarra-miehen-seksuaalista-halua/">Nainen ei ymmärrä miehen seksuaalista halua</a>Henry Laasanenhttp://www.blogger.com/profile/18042008117438058560noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1363434818779923589.post-20450408678080081612009-07-03T12:22:00.004+03:002009-09-08T13:58:54.035+03:00Mielipidevanki Yle X<a href="http://ylex.yle.fi/radio/ohjelmat/ylex-tanaan/mielipidevanki/seksista-on-kysyntaa-muttei-tarjontaa">Seksistä on kysyntää, muttei tarjontaa</a><br /><br /><a href="http://ihmissuhteet.blogspot.com/2009/07/naisen-kannattaa-avioitua-rahan-kanssa.html">Naisen kannattaa avioitua rahan kanssa</a><br /><br /><a href="http://shakkihistoria.blogspot.com/2009/05/julkkisturnaus.html">Shakin julkkisturnaus 22.5.2009</a> ja <a href="http://www.youtube.com/watch?v=yNLzh1GQ9zE">video</a>.<br /><br /><a href="http://ihmissuhteet.blogspot.com/2009/09/vaihtotalous-pelittaa.html">Miksi naiset harrastavat seksiä?</a>Henry Laasanenhttp://www.blogger.com/profile/18042008117438058560noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1363434818779923589.post-88487350734498148372009-06-18T05:37:00.001+03:002009-06-18T05:41:42.601+03:00Sexual Economics Theory<a href="http://www.csom.umn.edu/Assets/71503.pdf">Sexual Economics: Sex as Female Resource for Social Exchange in Heterosexual Interactions</a> <blockquote>A heterosexual community can be analyzed as a marketplace in which men seek to acquire sex from women by offering other resources in exchange. Societies will therefore define gender roles as if women are sellers and men buyers of sex. Societies will endow female sexuality, but not male sexuality, with value (as in virginity, fidelity, chastity). The sexual activities of different couples are loosely interrelated by a market-place, instead of being fully separate or private, and each couple’s decisions may be influenced by market conditions. Economic principles suggest that the price of sex will depend on supply and demand, competition among sellers, variations in product, collusion among sellers, and other factors. Research findings show gender asymmetries (reflecting the complementary economic roles) in prostitution, courtship, infidelity and divorce, female competition, the sexual revolution and changing norms, unequal status between partners, cultural suppression of female sexuality, abusive relationships, rape, and sexual attitudes.</blockquote><br /><a href="http://mjlst.umn.edu/uploads/MO/GL/MOGLj764vkziEW363YSMWA/92_vohs.pdf">Heterosexual Sexual Behavior Is Governed by Social Exchange <br />and Basic Economic Principles: Sexual Economics Theory</a>Henry Laasanenhttp://www.blogger.com/profile/18042008117438058560noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1363434818779923589.post-15106808125226595722009-05-16T12:24:00.001+03:002009-05-16T12:25:57.184+03:00Miesten seksuaalisen niukkuuden maailmaKirjan luku <a href="http://www.foorumi.info/miestentasaarvo/viewtopic.php?p=998#998">Miesten seksuaalisen niukkuuden maailma</a>Henry Laasanenhttp://www.blogger.com/profile/18042008117438058560noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-1363434818779923589.post-81754617512845194062009-04-10T08:31:00.003+03:002009-04-10T08:50:19.455+03:00Simpanssit vaihtavat lihaa seksiin<a href="http://www.aamulehti.fi/uutiset/ulkomaat/139288.shtml">Simpassiuros vonkaa seksiä lihan avulla:</a> <blockquote>Mitä isompi saalis, sitä enemmän parittelua. - Tutkimuksemme on vahva osoitus siitä, että vapaana luonnossa elävät simpanssit vaihtavat lihaa seksiin, ja ne tekevät niin pitkällä tähtäimellä, suunnitelmallisesti.<br /><br />Lihaa naaraiden kanssa jakavat urossimpanssit parittelivat kaksi kertaa useammin kuin urokset, jotka eivät lihaa naaraiden kanssa jakaneen säännöllisesti. <a href="http://img401.imageshack.us/img401/7964/bonton1pz8.jpg">Wanha kuva.</a></blockquote>Henry Laasanenhttp://www.blogger.com/profile/18042008117438058560noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-1363434818779923589.post-31099846919976515852009-04-08T09:34:00.004+03:002009-04-08T10:00:45.174+03:00Mikä on naisten seksuaalinen valta -jaarittelun pointti?<span style="font-weight:bold;">Kommenttiosastolta poimittua, Kaisa:</span> <blockquote><span style="font-style:italic;">Henry Laasanen ja kumppanit. Mikä mahtaa olla koko tämän naisten seksuaalinen valta -jaarittelun pointti? Tuntuu olevan silkkaa kehäpäätelmää koko lätinä. Eikö seksuaalinen valta ole yhtä kuin seksuaalinen itsemääräämisoikeus? Sitäkö vastustatte?</span></blockquote><br />Jaarittelun <span style="font-style:italic;">pointti</span> on omalta kohdaltani sen esille tuomisessa, että naisilla on yhteiskunnassa merkittävästi valtaa. Sukupuolentutkimuksessa (naistutkimuksessa) viitataan usein patriarkaattiteoriaan tai hegemonisen maskuliinisuuden teoriaan, jonka mukaan valta on miehillä ja naiset ovat alistettuja. Naisten seksuaalisen vallan teoria kyseenalaistaa käsityksen miesten vallasta. <br /><br />Minä en ole vastustanut naisten seksuaalista valtaa. Sen sijaan olen esittänyt, että naisten seksuaalinen valta pitää huomioida yhteiskuntateorioissa. Naisten seksuaalinen valta ei ole "negatiivinen vallan muoto", kuten pakottamista tai alistamista, vaan <span style="font-style:italic;">palkitsemisvaltaa</span>. Palkitsemisvaltaa pidetään yleensä positiivisena ilmiönä. <br /><br />Tiivistettynä, minun mielestäni naisten seksuaaliselle vallalle (johon itsemääräämisoikeus on läheisessä yhteydessä) ei tarvitse, voi tai edes pidä tehdä mitään. Sen sijaan puutteellisille yhteiskuntateorioille olisi syytä tehdä jotain sellaista, jotta naisten seksuaalisen vallan avulla saadut hyödyt (kuten naisten kaksoispalkka) olisi otettu huomioon. <br /><br />Olen ensisijaisesti yhteiskuntatieteilijä, joka pyrkii kehittämään tiedettä. Sen sijaan olen vähemmän poliitikko, joka pyrkii esittämään muutosehdotuksia yhteiskuntajärjestykseen<br /><br /><span style="font-weight:bold;">Kaisa:</span> <blockquote><span style="font-style:italic;">Ja miksi, Henry Laasanen ja niin edelleen, ette kritisoi sukupuoliin liittyviä rooliodotuksia? Roolijärjestelmien löyhentäminen, jos mikä, auttaisi myös ns. "alemman statuksen" miehiä. </span></blockquote><br />Kyllä miesliike on kritisoinut alusta lähtien nimenomaan maskuliinisen roolin miehille aiheuttamia kustannuksia ja alunperin tavoitteena olikin vapautuminen maskuliinisesta roolista. Aiheesta voi hiukan lukea esim. <a href="http://miestentasaarvory.wordpress.com/miesten-tasa-arvon-linkkeja/miesliikkeen-historiaa-yhdysvalloissa-vuosina-1970-1980/">täältä</a>: <blockquote>Miesten vapautusliikkeen aloittajana voidaan pitää Jack Sawyerin kirjaa ”On Male liberation” (1970, 1): ”Miesten vapautusliike tähtää sukupuoliroolien mukaisten stereotyyppien vapauttamiseen, eli siihen, että mieheys tai naiseus saavutetaan tietyn käytöksen avulla. – – Jos miehet eivät voi käyttäytyä vapaasti, he eivät silloin voi itkeä vapaasti, osoittaa hellyyttä tai heikkoutta, koska niitä pidetään feminiinisinä piirteinä. Täysi ihmisyyden käsite merkitsee sitä, että miehet ja naiset voivat olla heikkoja ja vahvoja, aktiivisia ja passiivisia ja mikään inhimillinen ominaisuus ei ole yhden sukupuolen etuoikeus.”<br /><br />Miesten vapautusliike tarkasteli erityisesti miehiä syrjiviä ja rajoittavia sukupuolirooleja. Sen seurauksena ilmestyi lukuisia kirjoja, kuten Warren Farrellin “The Liberated Man” (1974), Marc Feigen Fasteaun “The Male Machine” (1974) ja Jack Nicholsin “Men’s Liberation” (1975).<br /><br />Miesten vapautusliike esitti, että sukupuoliroolit ovat pikemmin sosiaalisesti tuotettuja käyttäytymisen muotoja kuin biologisia välttämättömyyksiä. Psykologi Robert Brannonin hyvin vaikutusvaltainen artikkeli “The Male Sex Role: Our Culture’s Blueprint of Manhood and What It’s Done for Us Lately,” teki yhteenvedon maskuliinisuuden neljästä pääsäännöstä: “No Sissy Stuff, Be a Big Wheel, Be a Sturdy Oak, and Give ‘em Hell.” Nuo säännöt olivat sosiaalisesti tuotettuja; ne alistivat ja haittasivat miehiä.<br /><br />Miesten vapautusliikkeen tavoitteena oli lopettaa seksismi. Liike korosti maskuliinisesta roolista miehille koituvien kustannusten suuruutta samalla kun se tuki feministisiä tavoitteita. Miesten vapautusliike hyväksyi ajatuksen siitä, että seksismi oli ongelma naisille ja että feminismi oli välttämätön liike sukupuolten tasa-arvon kannalta. Toisaalta he korostivat maskuliinisen roolin tuottamia suuria kustannuksia miesten terveydelle, tunne-elämälle ja ihmissuhteille. Miesten vapautusliike yritti houkutella miehiä feminismin kannattajiksi tuottamalla diskurssia, jonka mukaan maskuliininen rooli oli köyhä, epäterveellinen ja jopa kuolemanvaarallinen miehille. Siten liike pyrki yhtä aikaa kiinnittämään huomiota sekä miesten institutionaaliseen valtaan että maskuliinisuuden tuottamiin kustannuksiin.</blockquote><br /><span style="font-weight:bold;">Kaisa:</span> <blockquote><span style="font-style:italic;">Jos miehelle ja naiselle olisi yhtä lailla sosiaalisesti hyväksyttyä olla köyhä ja ilman erityistä vaikutusvaltaa, heteronaisten ei tällöin kertakaikkiaan tarvitsisi odottaa, että mies elättäisi perheen. Eikö se olisikin vapauttavaa? </span></blockquote><br />Kyllä. Kirjassani "Naisten seksuaalinen valta" kuitenkin esitän, että sukupuolirooliodotusten muuttaminen vaatisi myös parinvalintapreferenssien muuttamista, sillä parinvalintapreferenssien tuottama kysyntä on juuri se mekanismi, joka ylläpitää rooliodotuksia. Lainaus kirjasta: <blockquote>"Vaihtoteoreettinen tarkastelu ennustaa, että sukupuoliroolien muuttaminen ei onnistu vain asenteisiin ja tietoisuuteen vaikuttamalla. Jotta miehet vapautuisivat käyttäytymään ei-maskuliinisesti, tulisi kyetä poistamaan ne naisten parinvalintapreferenssit, jotka suosivat sellaisia resursseja hallitsevia miehiä, joiden hankinnassa maskuliiniset ominaisuudet ovat eduksi. Samalla tavalla, jos naisiin kohdistuvia vaatimuksia feminiinisen ulkonäön ylläpitämiseksi halutaan vähentää, miesten parinvalintapreferenssejä tulisi kyetä muuttamaan. Parinvalintapreferenssien muuttamisen helppous tai vaikeus on todennäköisesti kiinni siitä, onko niiden alkuperä biologiassa vai sosialisaatiossa."</blockquote>Henry Laasanenhttp://www.blogger.com/profile/18042008117438058560noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1363434818779923589.post-56197101122303289722009-04-03T16:49:00.000+03:002009-04-03T16:50:11.501+03:00Valtio aviomiehen korvikkeenaKirjan luvun <span style="font-weight:bold;">Valtio aviomiehen korvikkeena</span> voi lukea <a href="http://www.foorumi.info/miestentasaarvo/viewtopic.php?p=980#980">täältä.</a>Henry Laasanenhttp://www.blogger.com/profile/18042008117438058560noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-1363434818779923589.post-37559914257476557822009-03-16T20:03:00.002+02:002009-03-16T20:20:19.251+02:00Arvostelu Tessossa<a href="http://dialogi.stakes.fi/FI/tesso2/sivu/42.htm#2">AKI ALANKO:</a> <blockquote>Kirjan ensipainos ilmestyi keväällä 2008 ja herätti heti voimakasta debattia verkossa. Otsikoltaan jo provokatiivinen kirja sai huomiota myös sanomalehdissä. Tätä vasten ei ole yllättävää, että teos on ehtinyt toiseen painokseensa.<br /><br />Laasasen teesejä vastaan on hyökätty lehtikritiikeissä ja hänen näkemyksiään on kyseenalaistettu netin verkkofoorumeilla. Mielenkiintoista kyllä, miehet ovat esittäneet kärkevämpää kritiikkiä kuin naiset.<br /><br />Irma Stenbäck totesi Helsingin Sanomien arvostelussaan (15.3.2008), että "tavallinen arkifeministi raivostuisi jo pelkästä kirjan nimestä", mutta pysyi muuten linjaltaan maltillisena. Jos kirja herättää yhtä kaikki provosoituneita reaktioita, sitä voi pitää jo tietyllä tapaa onnistuneena.<br /><br /><span style="font-weight:bold;">Uuden tutkimuskäsitteen esiintuonti</span><br /><br />Tekijän lähtökohtana on rakentaa naisten seksuaalisesta vallasta käsite, jota ei ole vielä kunnolla tuotu esiin yhteiskunnallisissa tutkimuksissa. Laasasen johtoajatuksena on, että naisilla on seksuaalista valtaa, jonka olemassaolon he pyrkivät kiistämään.<br /><br />Tämä valta tulee esiin heteroseksuaalisilla pariutumismarkkinoilla, jossa seksi on naisten kontrolloima resurssi, jota miehet haluavat. Naisten hallinnassaan pitämällä seksuaalisella vallalla on välillisiä vaikutuksia eri asioihin yhteiskunnassa.<br /><br />Pariutumismarkkinat sisäisine liikkeineen ovat jollain tasolla koko kirjan läpäisevä näkökulma. Termien käyttö on varsin taloustieteellistä: puhutaan seksuaalisesta markkina-arvoteoriasta, sosioekonomista resursseista ja siitä, kuinka joillakin yksilöillä on ulkoisten ominaisuuksiensa takia muita parempi arvo markkinoilla.<br /><br />Esitys on kiintoisaa, analyyttista ja objektiiviseltakin vaikuttavaa. On myönnettävä, että sekä runsaaseen tutkimuskirjallisuuteen että arkitietouteen perustuvissa näkemyksissä on mukana totuutta, ja Laasasen luonnehtimia ilmiöitä ja rakenteita on olemassa.<br /><br />Kylmästä tarkastelutavastaan käsin esitystä vaivaa kuitenkin humanismin puute. Vaarana on ennen muuta tutkittavan todellisuuden yksipuolistuminen. Jos naiset kuvataan vain seksuaalisuudellaan operoivina taktikkoina ja miehet sinnikkäästi seksiä tavoittelevina "ostajina", unohdetaan sosiaaliset ja emotionaaliset tarpeet, jotka ohjaavat yhtä lailla molempien sukupuolten pariutumista.<br /><br />Jo pelkän arkitiedon perusteella on todennettavissa, että yksilön ulkoinen viehättävyys ja sosioekonomisten resurssien määrä eivät ole autuuttavia menestyksen tuottajia "parisuhdemarkkinoilla". Todellisuus ja ihmisten tarpeet ovat paljon monimuotoisempia.<br /><br /><span style="font-weight:bold;">Väriä tasa-arvokeskusteluun</span><br /><br />Tarkastelutavan tietty kapea-alaisuus hankaloittaa aihepiirinsä faktojen keskinäisten yhteyksien ja niiden suhteellisen tärkeyden hahmottamista. Silti teos on kirjoitettu hyvin ja vastaa tyylinsä puolesta sille asetettuja vaatimuksia.<br /><br />Laasanen tuulettaa totuttuja näkemyksiä. Hänen mukaansa esimerkiksi porno olisi romanttista viihdeteollisuutta tasa-arvoisempaa, koska pornossa seksi vaihdetaan seksiin, mutta romantiikassa miehen on annettava paras mahdollinen vastine naisen seksuaalisuudelle – sekä henkisesti että aineellisesti. Laasanen viittaa aiheellisesti tutkimuksiin, jotka osoittavat, että prostituoidut ovat hyvin vähäisessä määrin huijattuja ihmiskaupan uhreja.<br /><br />Tiedotusvälineiden sitkeä uhrileimaus riistää heiltä toimijuuden omassa elämässään. Samoilla vesillä liikkuu myös Anna Kontula syksyllä 2008 julkaistussa sosiologian väitöstutkimuksessaan, jonka mukaan seksityöläiset eivät ole uhreja – ainakaan Suomessa.<br /><br />Laasasen teos on siinä mielessä tervetullut ja ajankohtainen, että se tuo väriä tasa-arvokeskusteluun. Suomalaista tasa-arvodiskurssia on leimannut pitkälti feministinen ja naistutkimukseen perustunut näkökulma. Tämän takia Suomessa ei ole pystytty nostamaan näkyville miehiä epätasa-arvoistavia yhteiskunnallisia rakenteita, vaikka niitä on selvästi olemassa. Aika näyttää parhaiten, millainen merkitys kirjalla tulee olemaan. On vielä mahdotonta sanoa, tuleeko siitä klassikko vai sukulaiskirjansa Hyvin opetettu mies (Esther Vilar, 1972) kaltainen kohuteos, jota harvempi enää muistaa.</blockquote>Henry Laasanenhttp://www.blogger.com/profile/18042008117438058560noreply@blogger.com6tag:blogger.com,1999:blog-1363434818779923589.post-79101391966513322052009-02-28T11:01:00.002+02:002009-02-28T11:04:59.176+02:00Miksi naiset eivät tee aloitteita?Kirjan luvun "Miksi naiset eivät tee aloitteita?" voi lukea <a href="http://www.foorumi.info/miestentasaarvo/viewtopic.php?p=940#940">täältä</a>.<br /><br />Joitakin kirjasta otettuja lainauksia markkina-arvoteoriasta ja alempitasoista miehistä voi lukea <a href="http://www.foorumi.info/miestentasaarvo/viewtopic.php?t=104">täältä</a>.Henry Laasanenhttp://www.blogger.com/profile/18042008117438058560noreply@blogger.com17tag:blogger.com,1999:blog-1363434818779923589.post-71828384751932364842008-11-17T07:34:00.004+02:002008-11-30T11:42:35.383+02:00Yleisin väärinkäsitys kirjasta<span style="font-weight:bold;">Väärinkäsitys:</span> <span style="font-style:italic;">Naiset himoitsevat rahaa ja ovat siksi rikkaiden miesten perässä.</span><br /><br />Kirjan tarkoituksena ei ole tarkastella psykologisen tason motiiveja sille, miksi naiset pariutuvat ylöspäin. Sen sijaan kirjassa sanotaan:<br /><br /><span style="font-weight:bold;">Oikea käsitys:</span> "Naiset pariutuvat useammin rikkaiden kuin köyhien miesten kanssa" tai "Rikkailla miehillä käy parempi flaksi kuin köyhillä miehillä".<br /><br />Miksi sitten naiset pariutuvat useammin ylöspäin rikkaiden miesten kanssa, jos naiset eivät tavoittele rahaa? Siihen voidaan tarjota useita eri syitä. Esim:<br /><br />(1) Naiset rakastuvat useammin rikkaisiin kuin köyhiin miehiin<br />(2) Naiset arvostavat miehessä sellaisia ominaisuuksia kuten älykkyyttä ja kunnianhimoisuutta, jotta korreloivat rikkauden kanssa<br /><br />Joku voi edelleen kysyä: <span style="font-style:italic;">Ei kai naisten ylöspäin pariutuminen sitten ole väärin (tai tasa-arvon vastaista), jos se tapahtuu rakkaudesta? </span> Kirjassa ei väitetä, että ylöspäin pariutuminen olisi väärin tai tasa-arvon vastaista, tapahtui se minkä motiivin takia tahansa. Vaikka nainen himoitsisi vain miehen rahoja, ylöspäin pariutumisen ei ajatella olevan siinäkään tapauksessa väärin tai epätasa-arvoista. <br /><br />Joku voi kysyä edelleen, että <span style="font-style:italic;">miksi sitten puhutaan tasa-arvosta, jos naisten ylöspäin pariutuminen tai edes rikkaiden miesten himoaminen rahan takia eivät ole väärin?</span><br /><br />Puhun tasa-arvosta siksi, että mielestäni tasa-arvokeskustelun ja -tutkimuksen tulisi huomioida kaikki tulonlähteet - kuten myös ylöspäin pariutumisesta saatu tulo. Se pitäisi mielestäni huomioida, vaikka ylöspäin pariutuminen ei sinällään olekaan väärin.<br /><br /><span style="font-weight:bold;">Lisäys:</span> <a href="http://www.foorumi.info/miestentasaarvo/viewtopic.php?p=821#821">Kommentti Raili Nurvalan kolumniin.</a><br /><br /><a href="http://ihmissuhteet.blogspot.com/2008/11/nin-40-vuotta-sitten.html">Elina Haavio-Mannila: Suomalainen nainen ja mies (1968):</a> <blockquote>Hänen [naisen] käsiensä kautta kulkee suuri osa miehenkin ansaitsemista rahoista. Näin ollen miesten ja naisten taloudellisen aseman vertaaminen yksinomaan työssä olevien henkilökohtaisten tulojen tai palkan perusteella ei täsmällisesti kuvasta tosiasiallista tilannetta. (s. 5-6)<br /><br />Naisten taloudellinen asema on heidän itse ansaitsemiensa tulojen perusteella selvästi heikompi kuin miesten. Kuitenkin naimisissa olevien naisten käytettävissä olevat tulot saattavat olla yhtä suuret kuin miesten, koska heillä on mahdollisuus käyttää myös miestensä ansaitsemia rahoja - - (s. 159)</blockquote>Henry Laasanenhttp://www.blogger.com/profile/18042008117438058560noreply@blogger.com8tag:blogger.com,1999:blog-1363434818779923589.post-35605779404824912312008-11-11T18:24:00.005+02:002008-11-16T09:43:46.161+02:00Korjauksia Aamulehden artikkeliinAamulehden artikkelissa 10.11 esiintyi virheellisiä väittämiä. <a href="http://www.foorumi.info/miestentasaarvo/viewtopic.php?p=801#801">Täältä löytyy korjauksia noihin väittämiin. </a><br /><br /><a href="http://www.taloussanomat.fi/raha/2008/11/11/raha-on-naiselle-huolta-ja-hapeaa/200829257/139?offset=10#comments">Raha on naiselle huolta ja häpeää:</a> <blockquote>Naisten haltuun siirtyy iso osa suomalaista yksityisomaisuutta, kun suurten ikäluokkien naiset jäävät leskiksi. Naiset elävät keskimäärin pidempään kuin miehet ja ovat usein naimisissa pari vuotta vanhemman miehen kanssa.<br /><br />Simosen mielestä yhteiskunta ei ole tarpeeksi hyvin varautunut tähän muutokseen.<br /><br />– Yhteiskunnan eri instanssien pitäisi jakaa tietoa, kouluttaa, opastaa ja suojella, etteivät markkinatalouden haukat käytä hyväksi vaurastuvia suomalaisnaisia.</blockquote> <a href="http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Kirja+Varallisuus+siirtyy+naisten+k%C3%A4siin/1135241008687?ref=rss">Kirja: Varallisuus siirtyy naisten käsiin</a> <blockquote>"Kymmenen vuoden päästä naiset omistavat miehiä enemmän yksityistä varallisuutta Suomessa", ennustaa yritysvalmentaja, yhteiskuntatieteiden tohtori Leila Simonen. </blockquote> <span style="font-weight:bold;">Lisäys: </span> <a href="http://ihmissuhteet.blogspot.com/2008/11/viel-palkkatasa-arvosta.html">Vielä palkkatasa-arvosta</a><br /><br /><a href="http://www.foorumi.info/miestentasaarvo/viewtopic.php?p=811#811">Kommentti Hesarin kolumniin</a>Henry Laasanenhttp://www.blogger.com/profile/18042008117438058560noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-1363434818779923589.post-64339113289472344402008-11-08T20:28:00.006+02:002008-11-09T15:30:31.483+02:00Esitelmäni palkkatasa-arvosta Tampereen MiespäivilläEsitelmäni miespäivillä on näköjään saanut aikaan vilkasta keskustelua.<br /><br /><a href="http://www.hs.fi/keskustelu/Miestutkija%3A+Palkkatasa-arvo+tekisi+naisista+miehi%E4+vauraampia/thread.jspa?threadID=150851&tstart=0&sourceStart=160&start=0">Miestutkija: Palkkatasa-arvo tekisi naisista miehiä vauraampia</a><br /><a href="http://keskustelut.iltasanomat.fi/thread.jspa?threadID=12430"><br />Naisetko miesten lompakoilla?</a><br /><br />Esitelmä perustui pääosin kirjaani ”Naisten seksuaalinen valta”. Esitelmäni ei sen sijaan käsitellyt ollenkaan tulevaa väitöskirjaani. Seuraavassa esityksen joitakin keskeisiä powerpointteja:<br /><ul><li> Kritisoin palkkatasa-arvo -käsitteen kritiikitöntä käyttöä sukupuolten välisen tasa-arvon tärkeimpänä indikaattorina</li><li> En kritisoi periaatetta: ”sama palkka samasta työstä”</li><li> Pyrin kyseenalaistamaan sen ajattelumallin itsestäänselvyyden, jonka mukaan palkkatasa-arvon saavuttaminen johtaa tasa-arvoon myös kokonaistilannetta tarkastellen<br /></li></ul><ul><li> On olemassa kaksi perustapaa hankkia varallisuutta. Ensimmäinen tapa on hankkia varallisuus omalla työnteolla. Toinen tapa on hankkia varallisuus joltakin toiselta, joka on hankkinut sen omalla työnteolla (esim. puolisolta tai valtiolta tulonsiirtoina</li><li>Henkilön käytettävissä oleva varallisuus = omat tulot + muualta saadut tulot<br /></li></ul><ul><li>Kaksoispalkalla (double pay) tarkoitetaan sitä, että naiset saavat tuloja sekä ansiotyöstä että miehiltä. Lopputuloksena naisten elintaso ja kulutustaso ovat suuremmat kuin palkkavertailujen perusteella voitaisiin olettaa.</li><li> Ylöspäin avioituminen tarjoaa naisille näkymätöntä tuloa. Vaikka miehet saavatkin naisia enemmän ansiotuloja, naisilla on usein rahaa enemmän ja he kuluttavat sitä enemmän.<br /></li></ul><a href="http://news.bbc.co.uk/2/hi/uk_news/4471763.stm">Women 'to be richer sex by 2025'</a><br /><a href="http://mensnewsdaily.com/2006/08/27/women-to-rule-men-by-2010/">Women to Rule Men by 2010</a><br /><a href="http://news.bbc.co.uk/1/hi/programmes/moneybox/4545818.stm">The growing wealth of women </a><br /><blockquote></blockquote><ul><li>Ennusteiden mukaan naiset omistavat 60 % USA:n yksityisestä varallisuudesta vuoteen 2010 mennessä ja 60 % Iso-Britannian yksityisestä varallisuudesta vuoteen 2025 mennessä.</li><li> Naisten varallisuus kasvaa, koska naiset saavat yhä suurempia tuloja, elävät miehiä pidempään, perivät arvokasta omaisuutta puolisoiltaan, saavat suuria avioerokorvauksia ja elatusmaksuja ja saavat muita hyötyjä seurusteluprosessin eri vaiheissa.<br /></li></ul><ul><li> Naisten terveydenhuoltoon käytettiin 46 % enemmän varoja (v. 2002) kuin miesten terveydenhoitoon.</li><li> Timo Karjalaisen (2007) mukaan suurin osa terveydenhuoltoon ja vanhuseläkkeisiin kerätyistä rahoista on kerätty miehiltä.</li><li> Miesten vanhuus- ja perhe-eläkejärjestelmään sijoittama euro on noin 70 sentin paikkeilla.</li><li> Karjalaisen mukaan saamme miesten kokonaistappioksi 11,8 miljardia vuodessa 2000-luvun alussa.<br /></li></ul><ul><li>Palkkatasa-arvo käsitteen käyttö voi tuottaa vääristyneen kuvan kokonaisuudesta, jos pariutumismarkkinoita ei huomioida</li><li> Varallisuutta voi saada muualtakin kuin omasta työstä</li><li> Pitäisikö palkkojen vertailun sijaan vertailla varallisuuden tai kulutuksen määrää?</li><li> Miehille palkka ei ole vain palkka, vaan tärkeä parisuhderesurssi</li></ul><span style="font-weight: bold;">Lisäys:</span> <a href="http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/Tutkija+Naisten+rikastuessa+seksi+keskittyy+yh%E4+pienemm%E4lle+miesjoukolle/113893">Tutkija: Naisten rikastuessa seksi keskittyy yhä pienemmälle miesjoukolle</a>Henry Laasanenhttp://www.blogger.com/profile/18042008117438058560noreply@blogger.com31tag:blogger.com,1999:blog-1363434818779923589.post-81162291958716379842008-09-26T11:27:00.002+03:002008-09-29T08:39:30.854+03:00Laasanen på svenska<a href="http://laasanen.gq.nu/">Joku on näköjään kääntänyt otteita kirjasta ruotsiksi.</a> <blockquote>Den finska sociologen Henry Laasanen publicerade i februari 2008 sin bok ”Naisten seksuaalinen valta” Kvinnors sexuella makt, som chockade och omskakade den finska debatten om feminismen och jämställdhet mellan könen. </blockquote> <a href="http://debatt.passagen.se/show.fcgi?category=3500000000000014&conference=10500000000000295&posting=19500000005119375">Laasanen: Kvinnors sexuella makt</a><br /><br /><a href="http://svenska.yle.fi/sissi/kategori_relationer.php?id=738">Kvinnor, män och sexuell makt</a> <blockquote>Henry Laasanen ser snäll ut. Som en sådandär man som smälter in i massan. Lagom lång, lagom bred, lagom städig.</blockquote>Henry Laasanenhttp://www.blogger.com/profile/18042008117438058560noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-1363434818779923589.post-55102517144992897412008-09-15T07:59:00.004+03:002008-10-04T15:09:05.206+03:00Tapahtumia<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiE0drGt5KwYmBslLEstBRh8i1860yqX5iKMfK2Z_eOSOAoejD-MDhBVE-BDUPwy4zSEtpmCCj1coFVY4pBDcLj-21nqptTU6zyv5VbK6ihxzUQNd-oR6Xh8010khbEgsRZ-9XNWYF9BIo/s1600-h/Hesari25092008.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiE0drGt5KwYmBslLEstBRh8i1860yqX5iKMfK2Z_eOSOAoejD-MDhBVE-BDUPwy4zSEtpmCCj1coFVY4pBDcLj-21nqptTU6zyv5VbK6ihxzUQNd-oR6Xh8010khbEgsRZ-9XNWYF9BIo/s200/Hesari25092008.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5250241716493248130" /></a>
<br />
<br /><span style="font-weight:bold;">19.9 Jyväskylä:</span> <a href="http://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2008/09/tapahtuma-2008-09-12-08-52-48-914601">Suuri väittelyilta - Kaupungin kuumin keskustelutapahtuma</a> <blockquote>Seksuaalisen vallan tutkija Henry Laasanen ja toimittaja Virpi Salmi kyselevät ”Syrjiikö suomalainen yhteiskunta miehiä?</blockquote> <span style="font-weight:bold;">23.9 Helsinki</span> Kilttien naisten kapina ja seksuaalinen valta. </a> ESITYS (<a href="http://www.hkt.fi/ohjelmisto/play.php?name=kier">Kiertopalkinto</a>-näytelmä) JA KESKUSTELU TIISTAINA 23.9. klo 19 ALKAEN <blockquote>Puhetta johtaa ohjaaja Raila Leppäkoski, keskustelijoina Henry Laasanen ja Rosa Meriläinen.</blockquote> <span style="font-weight:bold;">2.10 Turku:</span> <a href="http://www.utu.fi/cal/Tapahtuma.html?calid=utu-tapa&uid=0000000000000000000000000000000048d9f58a000011b5000003e1000009bb&rid=0&day=20081002T120000Z">Tasa-arvopaneeli</a> järjestetään Turun yliopiston yhtiskuntatieteellisen tdk:n rakennuksessa "Publicum", luentosalissa Pub3 to 2.10 kello 12-14. Tasa-arvopaneelin virallinen järjestäjä on TY:n sosiologian laitos ja sosiologian ainejärjestö Sklubi. <blockquote>Panelistit:
<br />Marianne Liljeström FT, naistutkimuksen professori (TY)
<br />Jouni Varanka VTL, tasa-arvoyksikön ylitarkastaja (STM)
<br />Anders Ahlbäck FL, miestutkimuksen seuran pj, tutkija (ÅA)
<br />Henry Laasanen YTM, väittelee miesten tasa-arvo-ongelmista (JyY)
<br />Paneelin vetäjänä toimii sosiologian lehtori, VTT Anu-Hanna Anttila (TY).
<br />
<br /><a href="http://www.utuonline.fi/sisalto/ajankohtaista/tasa-arvo.html">Naisten tasa-arvosta kaikkien tasa-arvoksi. Publicumissa 2.10. pidetty tasa-arvopaneeli kirvoitti monipuolisen keskustelun niin naisten kuin miestenkin asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa.</a> </blockquote>Henry Laasanenhttp://www.blogger.com/profile/18042008117438058560noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-1363434818779923589.post-15181665723898635972008-09-09T09:56:00.000+03:002008-09-09T09:57:45.564+03:00Seksuaalinen markkina-arvoteoriaMuutamia lainauksia kirjasta voi lukea <a href="http://www.foorumi.info/miestentasaarvo/viewtopic.php?p=491#491">täältä</a>.Henry Laasanenhttp://www.blogger.com/profile/18042008117438058560noreply@blogger.com7tag:blogger.com,1999:blog-1363434818779923589.post-20302100969571141342008-09-05T15:49:00.000+03:002008-09-05T15:51:38.345+03:00Arvio<a href="http://kirjuri.vuodatus.net/blog/1516011">Kirjoittaminen on meditaatiota:</a> <blockquote>Henry Laasasen kirja Naisten seksuaalinen valta ravisteli kuitenkin minut näitä miettimään. Kirja oli oikein hyvin kirjoitettu ja mielenkiintoinen, enkä löytänyt siitä naisvihaa tai yrityksiä halveerata naiseuttani. Henkilökohtaisesti olin pikemminkin erittäin imarreltu; tämän kirjan mukaanhan edustan parasta A-luokkaa, koska minuun pääsee käsiksi vain noudattamalla kaikkia naisten sääntöjä ja hylkäämällä miesten säännöt - <span style="font-style:italic;">mut aivan kummasti mä herraseuraa saan</span>. </blockquote>Henry Laasanenhttp://www.blogger.com/profile/18042008117438058560noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1363434818779923589.post-71890282003399616052008-08-20T20:38:00.000+03:002008-08-20T20:40:09.918+03:00Perjantaina 22.8.2008 klo 9.06 - 9.55 YLE radio 1<a href="http://www.radio1.fi/kulttuuri/teesinnaulaajat/">Teesinnaulaajissa</a> pohditaan tänään vaatteita ja valtaa. Vaatetuksella on aina viestitty yhteen kuulumista ja erottautumista. Vaatteet on valjastettu eri ideologioiden tunnuksiksi, ne heijastavat sosiaalista asemaa, ja toisaalta niiden riistäminen merkitsee äärimmäistä nöyryytystä. On sanomattakin selvää, että sukupuoli ja seksuaalisuus korostuvat vaatetuksessa - peittämisen ja paljastamisen leikki on mieltä ja ruumista kutkuttavaa.<br /><br />Vaatteiden valtapeliä analysoivat Taideteollisen korkeakoulun tutkimuspäällikkö Ossi Naukkarinen ja naisten seksuaalisesta vallasta kirjoittanut Henry Laasanen. Teesejä naulailee ja irrottelee valtioteteen tohtori Kalle Haatanen.Henry Laasanenhttp://www.blogger.com/profile/18042008117438058560noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-1363434818779923589.post-41481409391512804352008-06-25T19:24:00.002+03:002008-06-25T19:27:41.894+03:00Urho ja Libero<a href="http://miessakit.fi/easydata/customers/miessakit/files/Liitetiedostot/extraURHO_1-08.pdf">Miessakkien Extra Urho</a> on luettavissa netissä ja sieltä löytyy minunkin haastatteluni Parisuhdemarkkinoiden lainalaisuudet sivuilta 24-29.<br /><br /><a href="http://issuu.com/libero/docs/loreslibero208?mode=embed&documentId=080612115629-12da0a6bac31476da69ea8fb2eef4931&pageNumber=9&layout=grey">Kirja-arvostelu</a> vasemmistolaisessa mielipide- ja kulttuurilehti Liberossa s. 14.Henry Laasanenhttp://www.blogger.com/profile/18042008117438058560noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-1363434818779923589.post-69848329336758450502008-06-11T17:12:00.003+03:002008-06-11T17:16:36.297+03:00Heikki Poroilan arvio kirjasta<span style="font-weight:bold;">Sähköpostiviesti</span> (julkaistu lähettäjän luvalla): <blockquote>Tervehdys, sain juuri kirjasi loppuun ja olen erittäin vaikuttunut. Minulla oli monta kertaa lukiessa tunne "miksen ole osannut tätä asiaa itse hahmottaa ja muotoilla!", mikä on minulle aina merkki onnistuneesta tekstistä. Suoraan sanoen olet onnistunut kokoamaan, erittelemään ja tiivistämään erittäin merkittävän teesin, joka tulee varmasti muuttamaan ainakin suomalaista keskustelua. Ei toki helposti, kuten monista raivostuneista puheenvuoroista on voinut päätellä.<br /><br />Kirjasi tarjoaa yleisen hyvän lisäksi paljon aineksia omassa työssäni, jonka eräänä elementtinä on ollut edistää kirjastoalan eettisten periaatteiden käsittelyä ja ymmärtämistä. Meillähän on poikkeuksellisen naisvaltainen ala ja vieläpä sellainen, jossa naisvaltaisuus koskee myös johtavia tehtäviä (en itse keksi mitään yhteiskunnallista alaa, jossa tilanne olisi yhtä selkeästi naisvaltainen alhaalta ylös). Olen omissa pohdinnoissani (lähinnä kirjassa Luurangot portinvartijan kaapissa) joutunut monta kertaa esittämään kysymyksen, voisiko sukupuolella olla merkitystä eräissä linjanvedoissa, joiden rationaalisuutta kukaan ei ole pystynyt perustelemaan. Erityisesti asia on kiteytynyt suhtautumisessa pornografiaan, joka on kirjastojen viimeisiä suuria tabuja. Tarjoat asenteelle erittäin uskottavan ja loogisen selityksen, jota aion jatkossa testata ammattikuntani parissa.<br /><br />Tämän viestini tarkoitus on kiittää, kannustaa ja muistuttaa, että raivoisasta kritiikistä huolimatta keskustelu tulee etenemään.<br /><br />t. Heikki Poroila<br />musiikkikirjastonhoitaja, Tikkurila (<a href="http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Pamfletti+Naisten+suosikit+p%C3%A4%C3%A4sev%C3%A4t+kirjastoon+porno+ei/1135231980522">Luurangot portinvartijan kaapissa</a> -kirjan kirjoittaja)</blockquote>Henry Laasanenhttp://www.blogger.com/profile/18042008117438058560noreply@blogger.com8tag:blogger.com,1999:blog-1363434818779923589.post-17005553297345001392008-05-14T11:13:00.001+03:002008-05-14T11:15:33.161+03:00Laasasen listaLaasasen lista löytyy <a href="http://ihmissuhteet.blogspot.com/2008/05/laasasen-lista.html">täältä.</a><br /><br /><span style="font-weight:bold;">Kaapin paikka radio-ohjelma</span><br /><br />Saako miehillä olla tasa-arvo-ongelmia?<br /><br />Yle radio 1: Keskiviikko 14.5. klo 13.00, toinen lähetys sunnuntaina 18.5. klo 17.15<br /><br />Tasa-arvotyö Suomessa pitäisi pysäyttää kuin seinään ja aloittaa alusta. Näin sanoo Miessakit ry:n toiminnanjohtaja Tomi Timperi. Keskusteluyhteys on katkennut, osapuolet käyvät asemasotaa ja sukupuolten välinen sota on leimahtamassa. Tasa-arvotutkija Henry Laasanen sai osuman viime perjantaina, kun Naisasialiitto Unonin julkaisema Tulva-lehti kävi avoimeen hyökkäykseen mm. häntä vastaan. Lehden "Tulta munille" -sotahuuto sähköistää keskustelua Kaapin paikka -ohjelmassa, jossa mukana ovat miesasiamiehet Timperi ja Laasanen. Toimittaja on Eve Mantu.<br /><br /><span style="font-weight:bold;">TV-Jyväskylä lauantaina 17.5.2008</span><br /><br />19.15 Yöelämän seitsemän kuolemansyntiä<br /><br />Ohjelmassa sukelletaan Jyväskylän yöelämään ja pohditaan sitä miksi yö muuttaa ihmisten käytöstä. Ohjelmassa vieraina malli-juontaja Anne Mari Berg, tutkija Henry Laasanen, sekä psykologi Sami Määttä. Tuotanto Jyväskylän yliopisto.Henry Laasanenhttp://www.blogger.com/profile/18042008117438058560noreply@blogger.com9tag:blogger.com,1999:blog-1363434818779923589.post-2095843915186181572008-05-01T08:14:00.003+03:002008-05-01T08:19:36.780+03:00Ei titteliä<a href="http://www.joensuunylioppilaslehti.fi/henry-laasanen-naisten-seksuaalinen-valta">Epämiellyttävä totuus:</a> <blockquote>Toistaiseksi Laasasen kirjan kritiikki on ollut ad hominem -tasoa. Muu olisikin vaikeaa, sillä lähteitä on käytetty perusteellisesti eri tieteenaloilta, ja esitetyt asiat ovat arkijärjelle selviä. Laasanen vyöryttää suorastaan puuduttavasti viitteitä tehden teoksesta paikoin raskaan kirjallisuuskatsauksen. Hänen tietonsa kuitenkin pohjautuvat arkitodellisuuteen eivätkä siitä vieraantuneeseen ideologiseen sanamagiarakennelmaan.<br /></blockquote><a href="http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000005&conference=1500000000000093&posting=22000000034536172">Henri Laasanen on oikeassa.</a><br /><br /><a href="http://nro16.blogspot.com/2008/04/on-aika-kevtretken.html">Vuoden Jorma valitaan tänään perinteisellä Jorma -dinnerillä.</a> <blockquote>Julkistetut ehdokkaat löytyvät Facebookista Jormat Junitedin sivuilta, mutta kertauksen vuoksi tässä vuoden aikana ansioituneiden luettelo. Suluissa Veikkauksen kertoimet.<br /><br /> * Ilkka Kanerva, lokalahtelaisen keinosiementäjän poika, ex-ulkoministeri. 200 tekstiviestiä kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. (1,2)<br /> * Elina Kiikko, lokalahtelaisen keinosiementäjän pojan vakipartneri, miestään ymmärtävä nainen. Vuoden äiti ainesta? (5,2)<br /> * Jari Hedman, tennisopettaja, Anne Hedmanin ex-puoliso (kai...). Iski BB-Mikan hyväksikäyttämän BB-Sorellan Ike Kanervan 60-vuotispäivien jatkoilla Luxissa. Jarin mukaan Sorella "tosi nasta mimmi" (1,5)<br /> * Rane, Iltalehdessä naismieltymyksensä paljastanut suomalainen mies. 1000 naista 20:n vuoden avioliiton aikana. Tarina ei kerro onko kukaan noista tuhannesta oma vaimo... (2,7)<br /> * Henry Laasanen, mies joka on puuttunut vakavaan ongelmaan naisten seksuaalisesta vallasta ja sen vaikutuksesta yhteiskuntaan. (9,7)</blockquote> <a href="http://nro16.blogspot.com/2008/04/1647-miks-vssa-me-ei-menty-tahkolle.html">Voittajaksi selvisi</a> ehdoton ennakkosuosikki, oman tiensä kulkija ja ehkä maailman surkeimman naismaun omaava lokalahtelaisen keinosiementäjän poika, ex-ulkoministeri Ilkka Kanerva. Ike sai taakseen lähes mugabamaisen enemmistön eli 62,5% äänistäHenry Laasanenhttp://www.blogger.com/profile/18042008117438058560noreply@blogger.com10tag:blogger.com,1999:blog-1363434818779923589.post-31843780870121550902008-04-17T15:01:00.003+03:002008-04-17T18:45:12.810+03:00Linkkejä<a href="http://plaza.fi/ellit/ihmissuhteet/parisuhteessa/naisten-seksuaalinen-valta-puhuttaa">Naisten seksuaalinen valta puhuttaa.</a><br /><br /><a href="http://www.moottoripyora.org/cgi-bin/palsta/ikonboard.cgi?act=ST;f=26;t=82104;st=0">Moottoripyörä.org</a><br /><br /><a href="http://intastella.vuodatus.net/blog/1237051">Mars ja Venus olohuoneen sohvalla.</a><br /><br /><a href="http://neonomide.blogspot.com/2008/04/kirjoittelin-blogini-yleisn-tuottaman.html">Neonomide's Hut</a><br /><br /><a href="http://kuvassanayttaaerilaiselta.blogspot.com/2008/03/seksuaalinen-mahti.html">Kuvussa näyttää erilaiselta.<br /></a><br /><a href="http://kitina.net/viewtopic.php?t=6695&postdays=0&postorder=asc&start=0">Kitinä.</a><br /><br /><a href="http://www.volt.fi/index.php?option=com_content&task=blogcategory&id=5&Itemid=15">Kropp och makt - del 3.</a><br /><br /><a href="http://www.iltasanomat.fi/viihde/uutinen.asp?id=1520755">Mies on uivelonaisen seksiorja:</a> <blockquote>Johanna Tukiainen esittää kirkuvaäänisen uivelot-nimisen naisheimon päällikköä.<br /><br />Mustasilmäiset uivelot tietävät "kaikki temput, joilla saavat miehet tekemään mitä vaan". Miehet ovat heidän palvelijoitaan ja orjiaan. Sattumalta tai ei, ohjaaja Kullervo Koivisto lähestyy elokuvallisin keinoin teemaa, jonka tutkija Henry Laasanen juuri nosti pöydälle tuoreessa kirjassaan Naisten seksuaalinen valta (Multikustannus).<br /><br />Uivelo-Tukiaisen johtama heimo käyttää miehiä seksuaalisesti hyväkseen.</blockquote>Henry Laasanenhttp://www.blogger.com/profile/18042008117438058560noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-1363434818779923589.post-32255473718907445502008-04-11T10:22:00.002+03:002008-04-11T10:26:04.307+03:00Tutkimus: Ihmiset vaihtavat seksin resursseihin<a href="http://www.physorg.com/news127057451.html">Just like penguins and other primates, people trade sex for resources: </a> <blockquote>The exchange of resources for sex---referred to by scientists as nuptial gifts---has occurred throughout history in many species, including humans, Kruger said. The male of the species offers protection and resources to the female and offspring in exchange for reproductive rights. For example, an arranged marriage can be considered a contract to trade resources.<br /><br />However, the recent findings suggest that such behaviors are hard wired, and persist no matter how much wealth, resources or security that people obtain.<br /><br />In addition, there are predictable, sexual differences in the types of exchanges attempted. Men are more likely to attempt to exchange investment for sex, females were more likely to attempt to exchange sex for investment, Kruger said.<br /></blockquote>Henry Laasanenhttp://www.blogger.com/profile/18042008117438058560noreply@blogger.com11tag:blogger.com,1999:blog-1363434818779923589.post-16207982085187634722008-04-10T16:02:00.004+03:002008-04-10T16:45:44.680+03:00Pihalla<a href="http://blogit.hs.fi/lukupiiri/coelhomainen-vai-ei/">Kirsi Piha vastaa:</a> <blockquote><span style="font-weight:bold;">Kysymys:</span> Ei liity aiheeseen, mutta en voi olla kysymättä. Toteat “älymystöraadissa” Henry Laasasen teoksesta Naisten seksuaalinen valta näin:<br /><br />"En myöskään rinnastaisi Arno Kotron ja Hannu t. Sepposen kirjaa Laasasen hölynpölyyn. Kotro ja Sepponen avasivat yhteiskunnallisesti tärkeän keskustelun."<br /><br />Minä kun muistelen, että tiesit tässä blogissasi kertoa Kotron ja Sepposen teoksen olevan lukemattakin roskaa. Nyt sitten vertaat sitä positiivisesti Laasasen "hölynpölyyn" - tätäkään teosta et tietenkään ole lukenut.<br /><br />Haluaisin kysyä, liittyvätkö nämä suorastaan profetialliset kykysi sisäistää tekstiä lukematta sitä kenties, mahdollisesti, kunhan kysyn vain, sukupuoleesi? Vai näetkö kenties enneunia?<br /><br /><span style="font-weight:bold;">Kirsi Piha:</span> En ole mielestäni edes väittänyt sisäistäväni tekstiä, jota en ole lukenut. Hesarin kysymyshän ei ole kirja-arvio vaan tietyn ajatusmaailman kautta naisen ja miehen välisistä suhteista keskusteleminen. Minusta tuo ajatusmaailma tai ajatukset, joihin Laasanen pohjaa, eivät ole mielekkäitä.</blockquote><a href="http://www.lib.hel.fi/Page/23877b06-5844-41d0-bac5-c53cc0a1df7d.aspx#Tietokirjallisuus">HelMet-kirjastojen halutuin aineisto.</a> <br /><a href="http://www.pakkotoisto.com/vbulletin/showthread.php?t=71579"><br />Pakkotoiston keskustelu.</a>Henry Laasanenhttp://www.blogger.com/profile/18042008117438058560noreply@blogger.com3