Naisten voi olla vaikea ymmärtää sitä seksuaalisen niukkuuden maailmaa, missä suurin osa miehistä elää koko ajan, sanoo yhteiskuntatieteilijä Henry Laasanen.Arvostelu Turun ylioppilaslehdessä: Katkeruuden sukupuoliteoria.
Ja hänestä naiset aliarvioivat myös sen työn määrää, jonka miehet joutuvat tekemään geneettisen ohjelmansa takia. Sillä pariutumismarkkinoilla valinnan valta on naisilla, joille pelkkä seksi ei riitä kuten miehille.
Laasanen analysoi seksuaalisuutta lmiönä, jota miehet haluavat, mutta naiset hallitsevat ja hankkivat siten resursseja haltuunsa markkina-arvolla, jota yhteiskuntateoriat eivät huomaa.
Markkinamekanismin lisäksi Laasasen seksimalli rakentuu evoluutioteorian varaan, mutta ilman psykologian ja normien tasoa. Rakkaus on attraktiota, kysyntää ja tarjontaa.
Kysyntä nostaa markkina-arvoa. Naisiin kohdistuu pariutumismarkkinoilla enemmän kysyntää, mikä antaa heille enemmän seksuaalista päätösvaltaa. Naiset säännöstelevät seksiä, miehet sitoutumista.
Miesten onnistuminen riippuu heidän resurssiensa määrästä – tärkeimpinä ulkonäkö, varallisuus, status, sitoutuminen, attraktio. Naisilla kauneus on seksuaalisen vallan avain.
Mutta miehet välttelevät liian kauniita naisia, jotka vaativat liian isoja investointeja ennen seksiin suostumistaan. Naiset puolestaan torjuvat köyhiä miehiä vailla koulutusta ja kunnianhimoa.
Kumma kyllä miesten pelkällä seksuaalisuudella ei keskimäärin ole juurikaan arvoa, vaan miesten on tarjottava muita resursseja naisille vastikkeeksi seksistä.
Seksuaalisuuden äärilaidalla naisille tarjotaan romantiikkaa ja maksimaalinen korvaus; toisella laidalla on raiskaus, jossa miehet ryöstävät naisen seksuaalisuuden ilman vastiketta. Näiden ääripäiden väliin sijoittuvat muut seksuaalisuuden muodot kuten prostituutio, avioliitto, pikasuhteet.
Seksi on feminismin mukaan miesten keino alistaa naisia, mutta markkina-arvoteoriassa asia on juuri päinvastoin: seksuaalinen valta on naisilla, jotka haluavat lisäresursseja miehiltä.
Eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen sanoi naisten käyttävän seksiä "vallan välineenä". Lenita Airisto suuttui siitä. Lausunto oli hänestä "äärimmäisen loukkaava naisia kohtaan", ja hän väitti pärjänneensä itse aina pelkällä älyllään.
Miksi hän sitten meni missikisoihin ja suostui Suomen neidoksi?
Ex-feministi W. Ferrellin ja geenitutkija R. Dawkinsin mukaan missikisat ovat naisten kamppailua seksuaalisesta vallasta. Lenita Airisto nosti siis missiydellä omaa seksuaalista markkina-arvoaan, mutta esittää feministiä feministiä. Teeskentely on sääntö naisten seksivallassa.
Rehellisempiä ovat glamourfeministit, jotka tunnustavat käyttävänsä hyväkseen sekä seksuaalista valtaa että feminististä politiikkaa. Glamourfeministeiksi Laasanen nimeää toimittaja Viivi Avellanin ja pornotähti Rakel Liekin.
Itse feministijohtokin poseeraa jo räikeän punaisissa bordellisaappaissa. Muoti ja meikit ovat vaihtoteoriassa naisten välistä kilpavarustelua ja taistelua miesten tarjoamista resursseista.
Henry Laasasen (41) kirja on vahva ja perusteellinen. Jatkoakin seuraa: Laasanen valmistelee Jyväskylän yliopistossa väitöskirjaa miesten tasa-arvosta.
Johan Lahdenperä
ikkunaiines.