tiistai 22. syyskuuta 2009

Suuri väittelyilta

Ajankohta 25. syyskuuta 2009 klo 19:00 - 22:00
Mediavaikuttaja Timo T. A. Mikkonen ja Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Reetta Räty väittelevät aiheesta "Mihin suuntaan suomalainen media on vinoutunut?"

Taiteilija ja ex-pornotähti Rakel Liekki ja sosiologi Henry Laasanen kyselevät "Paraneeko nainen vanhetessaan?"

Kansanedustajat Päivi Räsänen (kd.) ja Kimmo Kiljunen (sd.) ottavat yhteen otsikolla "Tulisiko prostituution olla laillista?"

Kommentaattorina on Helsingin Sanomien Nyt liitteen esimies ja jälkiviisas Ville Blåfield.

Miehekkäät miehet naisten mieleen

Nainen ei ymmärrä miehen seksuaalista halua

torstai 18. kesäkuuta 2009

Sexual Economics Theory

Sexual Economics: Sex as Female Resource for Social Exchange in Heterosexual Interactions
A heterosexual community can be analyzed as a marketplace in which men seek to acquire sex from women by offering other resources in exchange. Societies will therefore define gender roles as if women are sellers and men buyers of sex. Societies will endow female sexuality, but not male sexuality, with value (as in virginity, fidelity, chastity). The sexual activities of different couples are loosely interrelated by a market-place, instead of being fully separate or private, and each couple’s decisions may be influenced by market conditions. Economic principles suggest that the price of sex will depend on supply and demand, competition among sellers, variations in product, collusion among sellers, and other factors. Research findings show gender asymmetries (reflecting the complementary economic roles) in prostitution, courtship, infidelity and divorce, female competition, the sexual revolution and changing norms, unequal status between partners, cultural suppression of female sexuality, abusive relationships, rape, and sexual attitudes.

Heterosexual Sexual Behavior Is Governed by Social Exchange 
and Basic Economic Principles: Sexual Economics Theory

perjantai 10. huhtikuuta 2009

Simpanssit vaihtavat lihaa seksiin

Simpassiuros vonkaa seksiä lihan avulla:
Mitä isompi saalis, sitä enemmän parittelua. - Tutkimuksemme on vahva osoitus siitä, että vapaana luonnossa elävät simpanssit vaihtavat lihaa seksiin, ja ne tekevät niin pitkällä tähtäimellä, suunnitelmallisesti.

Lihaa naaraiden kanssa jakavat urossimpanssit parittelivat kaksi kertaa useammin kuin urokset, jotka eivät lihaa naaraiden kanssa jakaneen säännöllisesti. Wanha kuva.

keskiviikko 8. huhtikuuta 2009

Mikä on naisten seksuaalinen valta -jaarittelun pointti?

Kommenttiosastolta poimittua, Kaisa:
Henry Laasanen ja kumppanit. Mikä mahtaa olla koko tämän naisten seksuaalinen valta -jaarittelun pointti? Tuntuu olevan silkkaa kehäpäätelmää koko lätinä. Eikö seksuaalinen valta ole yhtä kuin seksuaalinen itsemääräämisoikeus? Sitäkö vastustatte?

Jaarittelun pointti on omalta kohdaltani sen esille tuomisessa, että naisilla on yhteiskunnassa merkittävästi valtaa. Sukupuolentutkimuksessa (naistutkimuksessa) viitataan usein patriarkaattiteoriaan tai hegemonisen maskuliinisuuden teoriaan, jonka mukaan valta on miehillä ja naiset ovat alistettuja. Naisten seksuaalisen vallan teoria kyseenalaistaa käsityksen miesten vallasta.

Minä en ole vastustanut naisten seksuaalista valtaa. Sen sijaan olen esittänyt, että naisten seksuaalinen valta pitää huomioida yhteiskuntateorioissa. Naisten seksuaalinen valta ei ole "negatiivinen vallan muoto", kuten pakottamista tai alistamista, vaan palkitsemisvaltaa. Palkitsemisvaltaa pidetään yleensä positiivisena ilmiönä.

Tiivistettynä, minun mielestäni naisten seksuaaliselle vallalle (johon itsemääräämisoikeus on läheisessä yhteydessä) ei tarvitse, voi tai edes pidä tehdä mitään. Sen sijaan puutteellisille yhteiskuntateorioille olisi syytä tehdä jotain sellaista, jotta naisten seksuaalisen vallan avulla saadut hyödyt (kuten naisten kaksoispalkka) olisi otettu huomioon.

Olen ensisijaisesti yhteiskuntatieteilijä, joka pyrkii kehittämään tiedettä. Sen sijaan olen vähemmän poliitikko, joka pyrkii esittämään muutosehdotuksia yhteiskuntajärjestykseen

Kaisa:
Ja miksi, Henry Laasanen ja niin edelleen, ette kritisoi sukupuoliin liittyviä rooliodotuksia? Roolijärjestelmien löyhentäminen, jos mikä, auttaisi myös ns. "alemman statuksen" miehiä.

Kyllä miesliike on kritisoinut alusta lähtien nimenomaan maskuliinisen roolin miehille aiheuttamia kustannuksia ja alunperin tavoitteena olikin vapautuminen maskuliinisesta roolista. Aiheesta voi hiukan lukea esim. täältä:
Miesten vapautusliikkeen aloittajana voidaan pitää Jack Sawyerin kirjaa ”On Male liberation” (1970, 1): ”Miesten vapautusliike tähtää sukupuoliroolien mukaisten stereotyyppien vapauttamiseen, eli siihen, että mieheys tai naiseus saavutetaan tietyn käytöksen avulla. – – Jos miehet eivät voi käyttäytyä vapaasti, he eivät silloin voi itkeä vapaasti, osoittaa hellyyttä tai heikkoutta, koska niitä pidetään feminiinisinä piirteinä. Täysi ihmisyyden käsite merkitsee sitä, että miehet ja naiset voivat olla heikkoja ja vahvoja, aktiivisia ja passiivisia ja mikään inhimillinen ominaisuus ei ole yhden sukupuolen etuoikeus.”

Miesten vapautusliike tarkasteli erityisesti miehiä syrjiviä ja rajoittavia sukupuolirooleja. Sen seurauksena ilmestyi lukuisia kirjoja, kuten Warren Farrellin “The Liberated Man” (1974), Marc Feigen Fasteaun “The Male Machine” (1974) ja Jack Nicholsin “Men’s Liberation” (1975).

Miesten vapautusliike esitti, että sukupuoliroolit ovat pikemmin sosiaalisesti tuotettuja käyttäytymisen muotoja kuin biologisia välttämättömyyksiä. Psykologi Robert Brannonin hyvin vaikutusvaltainen artikkeli “The Male Sex Role: Our Culture’s Blueprint of Manhood and What It’s Done for Us Lately,” teki yhteenvedon maskuliinisuuden neljästä pääsäännöstä: “No Sissy Stuff, Be a Big Wheel, Be a Sturdy Oak, and Give ‘em Hell.” Nuo säännöt olivat sosiaalisesti tuotettuja; ne alistivat ja haittasivat miehiä.

Miesten vapautusliikkeen tavoitteena oli lopettaa seksismi. Liike korosti maskuliinisesta roolista miehille koituvien kustannusten suuruutta samalla kun se tuki feministisiä tavoitteita. Miesten vapautusliike hyväksyi ajatuksen siitä, että seksismi oli ongelma naisille ja että feminismi oli välttämätön liike sukupuolten tasa-arvon kannalta. Toisaalta he korostivat maskuliinisen roolin tuottamia suuria kustannuksia miesten terveydelle, tunne-elämälle ja ihmissuhteille. Miesten vapautusliike yritti houkutella miehiä feminismin kannattajiksi tuottamalla diskurssia, jonka mukaan maskuliininen rooli oli köyhä, epäterveellinen ja jopa kuolemanvaarallinen miehille. Siten liike pyrki yhtä aikaa kiinnittämään huomiota sekä miesten institutionaaliseen valtaan että maskuliinisuuden tuottamiin kustannuksiin.

Kaisa:
Jos miehelle ja naiselle olisi yhtä lailla sosiaalisesti hyväksyttyä olla köyhä ja ilman erityistä vaikutusvaltaa, heteronaisten ei tällöin kertakaikkiaan tarvitsisi odottaa, että mies elättäisi perheen. Eikö se olisikin vapauttavaa?

Kyllä. Kirjassani "Naisten seksuaalinen valta" kuitenkin esitän, että sukupuolirooliodotusten muuttaminen vaatisi myös parinvalintapreferenssien muuttamista, sillä parinvalintapreferenssien tuottama kysyntä on juuri se mekanismi, joka ylläpitää rooliodotuksia. Lainaus kirjasta:
"Vaihtoteoreettinen tarkastelu ennustaa, että sukupuoliroolien muuttaminen ei onnistu vain asenteisiin ja tietoisuuteen vaikuttamalla. Jotta miehet vapautuisivat käyttäytymään ei-maskuliinisesti, tulisi kyetä poistamaan ne naisten parinvalintapreferenssit, jotka suosivat sellaisia resursseja hallitsevia miehiä, joiden hankinnassa maskuliiniset ominaisuudet ovat eduksi. Samalla tavalla, jos naisiin kohdistuvia vaatimuksia feminiinisen ulkonäön ylläpitämiseksi halutaan vähentää, miesten parinvalintapreferenssejä tulisi kyetä muuttamaan. Parinvalintapreferenssien muuttamisen helppous tai vaikeus on todennäköisesti kiinni siitä, onko niiden alkuperä biologiassa vai sosialisaatiossa."

perjantai 3. huhtikuuta 2009

Valtio aviomiehen korvikkeena

Kirjan luvun Valtio aviomiehen korvikkeena voi lukea täältä.

maanantai 16. maaliskuuta 2009

Arvostelu Tessossa

AKI ALANKO:
Kirjan ensipainos ilmestyi keväällä 2008 ja herätti heti voimakasta debattia verkossa. Otsikoltaan jo provokatiivinen kirja sai huomiota myös sanomalehdissä. Tätä vasten ei ole yllättävää, että teos on ehtinyt toiseen painokseensa.

Laasasen teesejä vastaan on hyökätty lehtikritiikeissä ja hänen näkemyksiään on kyseenalaistettu netin verkkofoorumeilla. Mielenkiintoista kyllä, miehet ovat esittäneet kärkevämpää kritiikkiä kuin naiset.

Irma Stenbäck totesi Helsingin Sanomien arvostelussaan (15.3.2008), että "tavallinen arkifeministi raivostuisi jo pelkästä kirjan nimestä", mutta pysyi muuten linjaltaan maltillisena. Jos kirja herättää yhtä kaikki provosoituneita reaktioita, sitä voi pitää jo tietyllä tapaa onnistuneena.

Uuden tutkimuskäsitteen esiintuonti

Tekijän lähtökohtana on rakentaa naisten seksuaalisesta vallasta käsite, jota ei ole vielä kunnolla tuotu esiin yhteiskunnallisissa tutkimuksissa. Laasasen johtoajatuksena on, että naisilla on seksuaalista valtaa, jonka olemassaolon he pyrkivät kiistämään.

Tämä valta tulee esiin heteroseksuaalisilla pariutumismarkkinoilla, jossa seksi on naisten kontrolloima resurssi, jota miehet haluavat. Naisten hallinnassaan pitämällä seksuaalisella vallalla on välillisiä vaikutuksia eri asioihin yhteiskunnassa.

Pariutumismarkkinat sisäisine liikkeineen ovat jollain tasolla koko kirjan läpäisevä näkökulma. Termien käyttö on varsin taloustieteellistä: puhutaan seksuaalisesta markkina-arvoteoriasta, sosioekonomista resursseista ja siitä, kuinka joillakin yksilöillä on ulkoisten ominaisuuksiensa takia muita parempi arvo markkinoilla.

Esitys on kiintoisaa, analyyttista ja objektiiviseltakin vaikuttavaa. On myönnettävä, että sekä runsaaseen tutkimuskirjallisuuteen että arkitietouteen perustuvissa näkemyksissä on mukana totuutta, ja Laasasen luonnehtimia ilmiöitä ja rakenteita on olemassa.

Kylmästä tarkastelutavastaan käsin esitystä vaivaa kuitenkin humanismin puute. Vaarana on ennen muuta tutkittavan todellisuuden yksipuolistuminen. Jos naiset kuvataan vain seksuaalisuudellaan operoivina taktikkoina ja miehet sinnikkäästi seksiä tavoittelevina "ostajina", unohdetaan sosiaaliset ja emotionaaliset tarpeet, jotka ohjaavat yhtä lailla molempien sukupuolten pariutumista.

Jo pelkän arkitiedon perusteella on todennettavissa, että yksilön ulkoinen viehättävyys ja sosioekonomisten resurssien määrä eivät ole autuuttavia menestyksen tuottajia "parisuhdemarkkinoilla". Todellisuus ja ihmisten tarpeet ovat paljon monimuotoisempia.

Väriä tasa-arvokeskusteluun

Tarkastelutavan tietty kapea-alaisuus hankaloittaa aihepiirinsä faktojen keskinäisten yhteyksien ja niiden suhteellisen tärkeyden hahmottamista. Silti teos on kirjoitettu hyvin ja vastaa tyylinsä puolesta sille asetettuja vaatimuksia.

Laasanen tuulettaa totuttuja näkemyksiä. Hänen mukaansa esimerkiksi porno olisi romanttista viihdeteollisuutta tasa-arvoisempaa, koska pornossa seksi vaihdetaan seksiin, mutta romantiikassa miehen on annettava paras mahdollinen vastine naisen seksuaalisuudelle – sekä henkisesti että aineellisesti. Laasanen viittaa aiheellisesti tutkimuksiin, jotka osoittavat, että prostituoidut ovat hyvin vähäisessä määrin huijattuja ihmiskaupan uhreja.

Tiedotusvälineiden sitkeä uhrileimaus riistää heiltä toimijuuden omassa elämässään. Samoilla vesillä liikkuu myös Anna Kontula syksyllä 2008 julkaistussa sosiologian väitöstutkimuksessaan, jonka mukaan seksityöläiset eivät ole uhreja – ainakaan Suomessa.

Laasasen teos on siinä mielessä tervetullut ja ajankohtainen, että se tuo väriä tasa-arvokeskusteluun. Suomalaista tasa-arvodiskurssia on leimannut pitkälti feministinen ja naistutkimukseen perustunut näkökulma. Tämän takia Suomessa ei ole pystytty nostamaan näkyville miehiä epätasa-arvoistavia yhteiskunnallisia rakenteita, vaikka niitä on selvästi olemassa. Aika näyttää parhaiten, millainen merkitys kirjalla tulee olemaan. On vielä mahdotonta sanoa, tuleeko siitä klassikko vai sukulaiskirjansa Hyvin opetettu mies (Esther Vilar, 1972) kaltainen kohuteos, jota harvempi enää muistaa.

lauantai 28. helmikuuta 2009

Miksi naiset eivät tee aloitteita?

Kirjan luvun "Miksi naiset eivät tee aloitteita?" voi lukea täältä.

Joitakin kirjasta otettuja lainauksia markkina-arvoteoriasta ja alempitasoista miehistä voi lukea täältä.