maanantai 16. maaliskuuta 2009

Arvostelu Tessossa

AKI ALANKO:
Kirjan ensipainos ilmestyi keväällä 2008 ja herätti heti voimakasta debattia verkossa. Otsikoltaan jo provokatiivinen kirja sai huomiota myös sanomalehdissä. Tätä vasten ei ole yllättävää, että teos on ehtinyt toiseen painokseensa.

Laasasen teesejä vastaan on hyökätty lehtikritiikeissä ja hänen näkemyksiään on kyseenalaistettu netin verkkofoorumeilla. Mielenkiintoista kyllä, miehet ovat esittäneet kärkevämpää kritiikkiä kuin naiset.

Irma Stenbäck totesi Helsingin Sanomien arvostelussaan (15.3.2008), että "tavallinen arkifeministi raivostuisi jo pelkästä kirjan nimestä", mutta pysyi muuten linjaltaan maltillisena. Jos kirja herättää yhtä kaikki provosoituneita reaktioita, sitä voi pitää jo tietyllä tapaa onnistuneena.

Uuden tutkimuskäsitteen esiintuonti

Tekijän lähtökohtana on rakentaa naisten seksuaalisesta vallasta käsite, jota ei ole vielä kunnolla tuotu esiin yhteiskunnallisissa tutkimuksissa. Laasasen johtoajatuksena on, että naisilla on seksuaalista valtaa, jonka olemassaolon he pyrkivät kiistämään.

Tämä valta tulee esiin heteroseksuaalisilla pariutumismarkkinoilla, jossa seksi on naisten kontrolloima resurssi, jota miehet haluavat. Naisten hallinnassaan pitämällä seksuaalisella vallalla on välillisiä vaikutuksia eri asioihin yhteiskunnassa.

Pariutumismarkkinat sisäisine liikkeineen ovat jollain tasolla koko kirjan läpäisevä näkökulma. Termien käyttö on varsin taloustieteellistä: puhutaan seksuaalisesta markkina-arvoteoriasta, sosioekonomista resursseista ja siitä, kuinka joillakin yksilöillä on ulkoisten ominaisuuksiensa takia muita parempi arvo markkinoilla.

Esitys on kiintoisaa, analyyttista ja objektiiviseltakin vaikuttavaa. On myönnettävä, että sekä runsaaseen tutkimuskirjallisuuteen että arkitietouteen perustuvissa näkemyksissä on mukana totuutta, ja Laasasen luonnehtimia ilmiöitä ja rakenteita on olemassa.

Kylmästä tarkastelutavastaan käsin esitystä vaivaa kuitenkin humanismin puute. Vaarana on ennen muuta tutkittavan todellisuuden yksipuolistuminen. Jos naiset kuvataan vain seksuaalisuudellaan operoivina taktikkoina ja miehet sinnikkäästi seksiä tavoittelevina "ostajina", unohdetaan sosiaaliset ja emotionaaliset tarpeet, jotka ohjaavat yhtä lailla molempien sukupuolten pariutumista.

Jo pelkän arkitiedon perusteella on todennettavissa, että yksilön ulkoinen viehättävyys ja sosioekonomisten resurssien määrä eivät ole autuuttavia menestyksen tuottajia "parisuhdemarkkinoilla". Todellisuus ja ihmisten tarpeet ovat paljon monimuotoisempia.

Väriä tasa-arvokeskusteluun

Tarkastelutavan tietty kapea-alaisuus hankaloittaa aihepiirinsä faktojen keskinäisten yhteyksien ja niiden suhteellisen tärkeyden hahmottamista. Silti teos on kirjoitettu hyvin ja vastaa tyylinsä puolesta sille asetettuja vaatimuksia.

Laasanen tuulettaa totuttuja näkemyksiä. Hänen mukaansa esimerkiksi porno olisi romanttista viihdeteollisuutta tasa-arvoisempaa, koska pornossa seksi vaihdetaan seksiin, mutta romantiikassa miehen on annettava paras mahdollinen vastine naisen seksuaalisuudelle – sekä henkisesti että aineellisesti. Laasanen viittaa aiheellisesti tutkimuksiin, jotka osoittavat, että prostituoidut ovat hyvin vähäisessä määrin huijattuja ihmiskaupan uhreja.

Tiedotusvälineiden sitkeä uhrileimaus riistää heiltä toimijuuden omassa elämässään. Samoilla vesillä liikkuu myös Anna Kontula syksyllä 2008 julkaistussa sosiologian väitöstutkimuksessaan, jonka mukaan seksityöläiset eivät ole uhreja – ainakaan Suomessa.

Laasasen teos on siinä mielessä tervetullut ja ajankohtainen, että se tuo väriä tasa-arvokeskusteluun. Suomalaista tasa-arvodiskurssia on leimannut pitkälti feministinen ja naistutkimukseen perustunut näkökulma. Tämän takia Suomessa ei ole pystytty nostamaan näkyville miehiä epätasa-arvoistavia yhteiskunnallisia rakenteita, vaikka niitä on selvästi olemassa. Aika näyttää parhaiten, millainen merkitys kirjalla tulee olemaan. On vielä mahdotonta sanoa, tuleeko siitä klassikko vai sukulaiskirjansa Hyvin opetettu mies (Esther Vilar, 1972) kaltainen kohuteos, jota harvempi enää muistaa.