keskiviikko 3. helmikuuta 2010

Naisten seksuaalinen valta

Henry Laasasen kirja Naisten seksuaalinen valta (2008) ja sitä edeltänyt pro gradu Naisten seksuaalinen valta: feministisen tasa-arvoparadigman kritiikkiä (2006) pyrkii kertomaan, mitä naisten seksuaalinen valta on ja mitä vaikutuksia sillä on yhteiskunnassa. Ajatus naisten seksuaalisesta vallasta on tuttu moraalisesta konservatismista (esim. Gilder 1973; 1986), miesten oikeusliikkeen kirjoituksista (esim. Farrell 1993, Haddad 1985, Millard 1995) ja erityisesti evoluutioteoreetikoilta (esim. Symons 1979; Buss 1996). Laasanen nostaa evoluutioteoreetikkojen sivulauseen ”naisen valinnasta” poliittisen sukupuolentutkimuksen päälauseeksi. Laasanen erottautuu sukupuolentutkimuksen ja tasa-arvotutkimuksen valtavirrasta myös siinä, että tarkastelun keskipisteessä ei ole perheen konteksti, vaan perheen ulkopuolelle sijoittuvat pariutumismarkkinat.

Laasasen (2008) mukaan naisten seksuaalinen valta on peräisin naisten seksuaalisuuteen kohdistuvasta kysynnän ylimäärästä pariutumismarkkinoilla. Miehet haluavat enemmän seksuaalista vaihtelua, useampia partnereita ja nopeammin seksiä. Sen seurauksena naisten seksuaalisuuteen kohdistuu suurempi kysyntä, mikä antaa naisille valtaa. Seksuaalisen vaihtoteorian perusteet ovat aikaisemmin esittäneet Baumeister & Tice (2001) sekä erityisesti Baumeister & Vohs (2004) artikkelissaan Sex as female resource for social exchange in heterosexual interactions. (ks. myös Symons 1979; Vohs & Lasaleta 2009).

Laasasen mukaan kysynnän ja tarjonnan lakiin perustuva markkinamekanismismi tuottaa epäsuhtaisesti naisille hyötyjä ja miehille kustannuksia. Pariutumisen prosessin aiheuttamia hyötyjä ja kustannuksia ei kuitenkaan ole huomioitu feministisissä sukupuolijärjestelmäteorioissa tai tasa-arvotutkimuksessa, joiden painopiste on ollut miesten vallan ja miesten etuoikeuksien tarkastelussa. Siksi feministisen tutkimuksen tuottama käsitys sukupuolten välisistä valtasuhteista onkin ollut perustavalla tavalla puutteellinen.

Profeministit kysyvät usein: mikä miehiä (muka) sortaa yhteiskunnassa? Laasasen (2008) mukaan miehiä ”sortaa” se pariutumismarkkinoiden rakenne, jossa vallitsee naisten seksuaalisen tarjonnan niukkuus. Miehillä on voimakas halu, mutta naisten tarjoamaa seksiä ei ole riittävästi. Se ”pakottaa” heteroseksuaaliset miehet kilpailemaan toisiaan vastaan vallasta ja resursseista, jotta vaihtosuhteesta muodostuisi vastavuoroinen. Jos mies ei osallistu miesten väliseen kilpailuun, uhkana on syrjäytyminen pariutumismarkkinoilta. Laasasen mukaan naisten seksuaalisesta vallasta miehille aiheutuvat kustannukset ilmenevät erityisesti maskuliinisen roolin ahtautena. Naiset suosivat parinvalinnassa parhaiten menestyneitä ja eniten valtaa hallitsevia miehiä (ks. esim. Buss 2003). Ahtaan maskuliinisen rooliodotuksen takana ovat siten perimmiltään naisten parinvalintapreferenssit. Myös herrasmiesmäisyyden alkuperä piilee miesten kilpailussa naisten suosiosta.

Hegemonisen maskuliinisuuden teoriassa ajatellaan, että miehet pyrkivät hankkimaan dominaatiota suhteessa naisiin. Laasasen mukaan miesten valta suhteessa naisiin vapailla pariutumismarkkinoilla ei kuitenkaan ole dominaatiota, vaan palkitsemisvaltaa, jonka avulla miehet vaihtavat kilpailussa hankitut resurssit naisten seksuaalisuuteen. Päinvastoin kuin dominaatio, palkitsemisvalta ei ole naisten kannalta negatiivinen vallan muoto. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion näkökulmasta katsottuna palkitsemisvaltaa voidaankin pitää relevantimpana vallan muotona kuin dominaatiota.

Laasanen (2008, 249–256) esittää kaksoispalkkateorian , jonka mukaan naiset saavat tuloja sekä ansiotyöstä että miehiltä. Miesten varallisuus siirtyy naisten varallisuudeksi lukuisilla eri tavoilla. Miehiltä saatava tulo voi olla seurausta suorasta kompensaatiosta (suora ja epäsuora prostituutio), lahjoista tai jakamisoikeudesta miehen omaisuuteen. Keskeisin naisten kaksoispalkan lähde on ylöspäin avioitumisessa, jossa nainen saa jakamisoikeuden miehen omaisuuteen, kuten autoon, kesämökkiin, asuntoon ja muihin materiaalisiin omistuksiin. Ylöspäin avioitumisen seurauksena sosioekonomisia resursseja siirtyy miehiltä naisille. Ja kun avioero tulee, omaisuuden jaossa naisille siirtyy enemmän miesten omaisuutta kuin päinvastoin. Naiset myös perivät enemmän miesten omaisuutta, koska naiset ovat avioliitossa useammin nuorempi osapuoli ja koska miehet kuolevat aiemmin. Pelkkä työstä saatavien tulojen vertailu ei Laasasen mukaan kerrokaan, kenen hyväksi kulutus ohjautuu tai kenellä on enemmän varallisuutta . Kaksoispalkkateoria sisältää siten voimakkaan kritiikin feminististä palkkatasa-arvon käsitettä kohtaan.

Laasasen mukaan naisten seksuaalinen valta tuottaa naisille työelämässä sellaisia hyötyjä, joita on huomioitu vähän. Naisten hyödyt voivat olla seurausta lähinnä (1) laajemmasta työpaikkatarjonnasta, (2) korkeammista palkoista joissakin ammateissa, (3) eduista parempien työn tulosten muodossa tai (4) työpaikan sisällä saaduista hyödyistä (esim. eteneminen ”reittä pitkin” tai huonojen työtehtävien välttäminen). Naisten pitäisi olla työpaikoilla tasa-arvoisessa asemassa miesten kanssa, mutta naiset saavat kuitenkin erityistä suojelua miehiltä. Miehet halveksivat naisten saamaa erityissuojelua, mutta toisaalta myös antavat sitä. Toisinaan miehet jopa kilpailevat antaakseen naiselle apua, tullakseen palkituiksi naisen hymyllä, lämmöllä, flirtillä tai jopa seksillä. (Farrell 2005, 6, 37, 182.). Jos tuntemattoman ihmisen on kosketettava meitä intiimisti, molemmat sukupuolet toivovat, että kyseessä on nainen. Siksi esimerkiksi suuhygienisteistä lähes kaikki ovat naisia (Farrell 2005, 178–181.) Naisten seksuaalinen viehätysvoima tarjoaa naisille tilaisuuden saada parempaa palkkaa joissakin ammateissa. Huippunaismallit ansaitsevat viisi kertaa enemmän kuin heidän miespuoliset kollegansa. Miesten on vaikeaa tai lähes mahdotonta päästä cocktail-kutsujen tarjoilijoiksi, cheerleadereiksi tai muihin vastaaviin ammatteihin, joissa viehätysvoima näyttelee keskeistä osaa.

Laasanen (2006: 2008; ks myös Farrell 1994; 2005) esittää, että naisille on tarjolla useampia elämänstrategioita kuin miehille. Naisilla on enemmän mahdollisuuksia hankkia resursseja joko ansiotyöstä, miehiltä tai niiden kombinaatiosta. Siten naiset voivat helpommin valita uran ja kotiäitiyden välillä tai yhdistää ne sopivaksi katsomallaan tavalla. Miehen ainoaksi vaihtoehdoksi jää useammin vain pelkkä ura työelämässä.

Laasanen (2008) tiivistää feministisen tasa-arvoparadigman kritiikkinsä seuraavasti: ”Jotta sukupuolten välinen tasa-arvo voisi toteutua kaikilla elämänalueilla, naisten seksuaalinen valta tulisi huomioida paremmin tasa-arvokeskusteluissa.” Jos tasa-arvopolitiikka perustuu vain feminististen sukupuolijärjestelmäteorioiden varaan, joista naisten valta puuttuu, kuva sukupuolten välisestä valtasuhteista muodostuu väistämättä yksipuoliseksi.

(lainaus väitöskirjaluonnoksesta)

tiistai 22. syyskuuta 2009

Suuri väittelyilta

Ajankohta 25. syyskuuta 2009 klo 19:00 - 22:00
Mediavaikuttaja Timo T. A. Mikkonen ja Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Reetta Räty väittelevät aiheesta "Mihin suuntaan suomalainen media on vinoutunut?"

Taiteilija ja ex-pornotähti Rakel Liekki ja sosiologi Henry Laasanen kyselevät "Paraneeko nainen vanhetessaan?"

Kansanedustajat Päivi Räsänen (kd.) ja Kimmo Kiljunen (sd.) ottavat yhteen otsikolla "Tulisiko prostituution olla laillista?"

Kommentaattorina on Helsingin Sanomien Nyt liitteen esimies ja jälkiviisas Ville Blåfield.

Miehekkäät miehet naisten mieleen

Nainen ei ymmärrä miehen seksuaalista halua

torstai 18. kesäkuuta 2009

Sexual Economics Theory

Sexual Economics: Sex as Female Resource for Social Exchange in Heterosexual Interactions
A heterosexual community can be analyzed as a marketplace in which men seek to acquire sex from women by offering other resources in exchange. Societies will therefore define gender roles as if women are sellers and men buyers of sex. Societies will endow female sexuality, but not male sexuality, with value (as in virginity, fidelity, chastity). The sexual activities of different couples are loosely interrelated by a market-place, instead of being fully separate or private, and each couple’s decisions may be influenced by market conditions. Economic principles suggest that the price of sex will depend on supply and demand, competition among sellers, variations in product, collusion among sellers, and other factors. Research findings show gender asymmetries (reflecting the complementary economic roles) in prostitution, courtship, infidelity and divorce, female competition, the sexual revolution and changing norms, unequal status between partners, cultural suppression of female sexuality, abusive relationships, rape, and sexual attitudes.

Heterosexual Sexual Behavior Is Governed by Social Exchange 
and Basic Economic Principles: Sexual Economics Theory

perjantai 10. huhtikuuta 2009

Simpanssit vaihtavat lihaa seksiin

Simpassiuros vonkaa seksiä lihan avulla:
Mitä isompi saalis, sitä enemmän parittelua. - Tutkimuksemme on vahva osoitus siitä, että vapaana luonnossa elävät simpanssit vaihtavat lihaa seksiin, ja ne tekevät niin pitkällä tähtäimellä, suunnitelmallisesti.

Lihaa naaraiden kanssa jakavat urossimpanssit parittelivat kaksi kertaa useammin kuin urokset, jotka eivät lihaa naaraiden kanssa jakaneen säännöllisesti. Wanha kuva.

keskiviikko 8. huhtikuuta 2009

Mikä on naisten seksuaalinen valta -jaarittelun pointti?

Kommenttiosastolta poimittua, Kaisa:
Henry Laasanen ja kumppanit. Mikä mahtaa olla koko tämän naisten seksuaalinen valta -jaarittelun pointti? Tuntuu olevan silkkaa kehäpäätelmää koko lätinä. Eikö seksuaalinen valta ole yhtä kuin seksuaalinen itsemääräämisoikeus? Sitäkö vastustatte?

Jaarittelun pointti on omalta kohdaltani sen esille tuomisessa, että naisilla on yhteiskunnassa merkittävästi valtaa. Sukupuolentutkimuksessa (naistutkimuksessa) viitataan usein patriarkaattiteoriaan tai hegemonisen maskuliinisuuden teoriaan, jonka mukaan valta on miehillä ja naiset ovat alistettuja. Naisten seksuaalisen vallan teoria kyseenalaistaa käsityksen miesten vallasta.

Minä en ole vastustanut naisten seksuaalista valtaa. Sen sijaan olen esittänyt, että naisten seksuaalinen valta pitää huomioida yhteiskuntateorioissa. Naisten seksuaalinen valta ei ole "negatiivinen vallan muoto", kuten pakottamista tai alistamista, vaan palkitsemisvaltaa. Palkitsemisvaltaa pidetään yleensä positiivisena ilmiönä.

Tiivistettynä, minun mielestäni naisten seksuaaliselle vallalle (johon itsemääräämisoikeus on läheisessä yhteydessä) ei tarvitse, voi tai edes pidä tehdä mitään. Sen sijaan puutteellisille yhteiskuntateorioille olisi syytä tehdä jotain sellaista, jotta naisten seksuaalisen vallan avulla saadut hyödyt (kuten naisten kaksoispalkka) olisi otettu huomioon.

Olen ensisijaisesti yhteiskuntatieteilijä, joka pyrkii kehittämään tiedettä. Sen sijaan olen vähemmän poliitikko, joka pyrkii esittämään muutosehdotuksia yhteiskuntajärjestykseen

Kaisa:
Ja miksi, Henry Laasanen ja niin edelleen, ette kritisoi sukupuoliin liittyviä rooliodotuksia? Roolijärjestelmien löyhentäminen, jos mikä, auttaisi myös ns. "alemman statuksen" miehiä.

Kyllä miesliike on kritisoinut alusta lähtien nimenomaan maskuliinisen roolin miehille aiheuttamia kustannuksia ja alunperin tavoitteena olikin vapautuminen maskuliinisesta roolista. Aiheesta voi hiukan lukea esim. täältä:
Miesten vapautusliikkeen aloittajana voidaan pitää Jack Sawyerin kirjaa ”On Male liberation” (1970, 1): ”Miesten vapautusliike tähtää sukupuoliroolien mukaisten stereotyyppien vapauttamiseen, eli siihen, että mieheys tai naiseus saavutetaan tietyn käytöksen avulla. – – Jos miehet eivät voi käyttäytyä vapaasti, he eivät silloin voi itkeä vapaasti, osoittaa hellyyttä tai heikkoutta, koska niitä pidetään feminiinisinä piirteinä. Täysi ihmisyyden käsite merkitsee sitä, että miehet ja naiset voivat olla heikkoja ja vahvoja, aktiivisia ja passiivisia ja mikään inhimillinen ominaisuus ei ole yhden sukupuolen etuoikeus.”

Miesten vapautusliike tarkasteli erityisesti miehiä syrjiviä ja rajoittavia sukupuolirooleja. Sen seurauksena ilmestyi lukuisia kirjoja, kuten Warren Farrellin “The Liberated Man” (1974), Marc Feigen Fasteaun “The Male Machine” (1974) ja Jack Nicholsin “Men’s Liberation” (1975).

Miesten vapautusliike esitti, että sukupuoliroolit ovat pikemmin sosiaalisesti tuotettuja käyttäytymisen muotoja kuin biologisia välttämättömyyksiä. Psykologi Robert Brannonin hyvin vaikutusvaltainen artikkeli “The Male Sex Role: Our Culture’s Blueprint of Manhood and What It’s Done for Us Lately,” teki yhteenvedon maskuliinisuuden neljästä pääsäännöstä: “No Sissy Stuff, Be a Big Wheel, Be a Sturdy Oak, and Give ‘em Hell.” Nuo säännöt olivat sosiaalisesti tuotettuja; ne alistivat ja haittasivat miehiä.

Miesten vapautusliikkeen tavoitteena oli lopettaa seksismi. Liike korosti maskuliinisesta roolista miehille koituvien kustannusten suuruutta samalla kun se tuki feministisiä tavoitteita. Miesten vapautusliike hyväksyi ajatuksen siitä, että seksismi oli ongelma naisille ja että feminismi oli välttämätön liike sukupuolten tasa-arvon kannalta. Toisaalta he korostivat maskuliinisen roolin tuottamia suuria kustannuksia miesten terveydelle, tunne-elämälle ja ihmissuhteille. Miesten vapautusliike yritti houkutella miehiä feminismin kannattajiksi tuottamalla diskurssia, jonka mukaan maskuliininen rooli oli köyhä, epäterveellinen ja jopa kuolemanvaarallinen miehille. Siten liike pyrki yhtä aikaa kiinnittämään huomiota sekä miesten institutionaaliseen valtaan että maskuliinisuuden tuottamiin kustannuksiin.

Kaisa:
Jos miehelle ja naiselle olisi yhtä lailla sosiaalisesti hyväksyttyä olla köyhä ja ilman erityistä vaikutusvaltaa, heteronaisten ei tällöin kertakaikkiaan tarvitsisi odottaa, että mies elättäisi perheen. Eikö se olisikin vapauttavaa?

Kyllä. Kirjassani "Naisten seksuaalinen valta" kuitenkin esitän, että sukupuolirooliodotusten muuttaminen vaatisi myös parinvalintapreferenssien muuttamista, sillä parinvalintapreferenssien tuottama kysyntä on juuri se mekanismi, joka ylläpitää rooliodotuksia. Lainaus kirjasta:
"Vaihtoteoreettinen tarkastelu ennustaa, että sukupuoliroolien muuttaminen ei onnistu vain asenteisiin ja tietoisuuteen vaikuttamalla. Jotta miehet vapautuisivat käyttäytymään ei-maskuliinisesti, tulisi kyetä poistamaan ne naisten parinvalintapreferenssit, jotka suosivat sellaisia resursseja hallitsevia miehiä, joiden hankinnassa maskuliiniset ominaisuudet ovat eduksi. Samalla tavalla, jos naisiin kohdistuvia vaatimuksia feminiinisen ulkonäön ylläpitämiseksi halutaan vähentää, miesten parinvalintapreferenssejä tulisi kyetä muuttamaan. Parinvalintapreferenssien muuttamisen helppous tai vaikeus on todennäköisesti kiinni siitä, onko niiden alkuperä biologiassa vai sosialisaatiossa."

perjantai 3. huhtikuuta 2009

Valtio aviomiehen korvikkeena

Kirjan luvun Valtio aviomiehen korvikkeena voi lukea täältä.

maanantai 16. maaliskuuta 2009

Arvostelu Tessossa

AKI ALANKO:
Kirjan ensipainos ilmestyi keväällä 2008 ja herätti heti voimakasta debattia verkossa. Otsikoltaan jo provokatiivinen kirja sai huomiota myös sanomalehdissä. Tätä vasten ei ole yllättävää, että teos on ehtinyt toiseen painokseensa.

Laasasen teesejä vastaan on hyökätty lehtikritiikeissä ja hänen näkemyksiään on kyseenalaistettu netin verkkofoorumeilla. Mielenkiintoista kyllä, miehet ovat esittäneet kärkevämpää kritiikkiä kuin naiset.

Irma Stenbäck totesi Helsingin Sanomien arvostelussaan (15.3.2008), että "tavallinen arkifeministi raivostuisi jo pelkästä kirjan nimestä", mutta pysyi muuten linjaltaan maltillisena. Jos kirja herättää yhtä kaikki provosoituneita reaktioita, sitä voi pitää jo tietyllä tapaa onnistuneena.

Uuden tutkimuskäsitteen esiintuonti

Tekijän lähtökohtana on rakentaa naisten seksuaalisesta vallasta käsite, jota ei ole vielä kunnolla tuotu esiin yhteiskunnallisissa tutkimuksissa. Laasasen johtoajatuksena on, että naisilla on seksuaalista valtaa, jonka olemassaolon he pyrkivät kiistämään.

Tämä valta tulee esiin heteroseksuaalisilla pariutumismarkkinoilla, jossa seksi on naisten kontrolloima resurssi, jota miehet haluavat. Naisten hallinnassaan pitämällä seksuaalisella vallalla on välillisiä vaikutuksia eri asioihin yhteiskunnassa.

Pariutumismarkkinat sisäisine liikkeineen ovat jollain tasolla koko kirjan läpäisevä näkökulma. Termien käyttö on varsin taloustieteellistä: puhutaan seksuaalisesta markkina-arvoteoriasta, sosioekonomista resursseista ja siitä, kuinka joillakin yksilöillä on ulkoisten ominaisuuksiensa takia muita parempi arvo markkinoilla.

Esitys on kiintoisaa, analyyttista ja objektiiviseltakin vaikuttavaa. On myönnettävä, että sekä runsaaseen tutkimuskirjallisuuteen että arkitietouteen perustuvissa näkemyksissä on mukana totuutta, ja Laasasen luonnehtimia ilmiöitä ja rakenteita on olemassa.

Kylmästä tarkastelutavastaan käsin esitystä vaivaa kuitenkin humanismin puute. Vaarana on ennen muuta tutkittavan todellisuuden yksipuolistuminen. Jos naiset kuvataan vain seksuaalisuudellaan operoivina taktikkoina ja miehet sinnikkäästi seksiä tavoittelevina "ostajina", unohdetaan sosiaaliset ja emotionaaliset tarpeet, jotka ohjaavat yhtä lailla molempien sukupuolten pariutumista.

Jo pelkän arkitiedon perusteella on todennettavissa, että yksilön ulkoinen viehättävyys ja sosioekonomisten resurssien määrä eivät ole autuuttavia menestyksen tuottajia "parisuhdemarkkinoilla". Todellisuus ja ihmisten tarpeet ovat paljon monimuotoisempia.

Väriä tasa-arvokeskusteluun

Tarkastelutavan tietty kapea-alaisuus hankaloittaa aihepiirinsä faktojen keskinäisten yhteyksien ja niiden suhteellisen tärkeyden hahmottamista. Silti teos on kirjoitettu hyvin ja vastaa tyylinsä puolesta sille asetettuja vaatimuksia.

Laasanen tuulettaa totuttuja näkemyksiä. Hänen mukaansa esimerkiksi porno olisi romanttista viihdeteollisuutta tasa-arvoisempaa, koska pornossa seksi vaihdetaan seksiin, mutta romantiikassa miehen on annettava paras mahdollinen vastine naisen seksuaalisuudelle – sekä henkisesti että aineellisesti. Laasanen viittaa aiheellisesti tutkimuksiin, jotka osoittavat, että prostituoidut ovat hyvin vähäisessä määrin huijattuja ihmiskaupan uhreja.

Tiedotusvälineiden sitkeä uhrileimaus riistää heiltä toimijuuden omassa elämässään. Samoilla vesillä liikkuu myös Anna Kontula syksyllä 2008 julkaistussa sosiologian väitöstutkimuksessaan, jonka mukaan seksityöläiset eivät ole uhreja – ainakaan Suomessa.

Laasasen teos on siinä mielessä tervetullut ja ajankohtainen, että se tuo väriä tasa-arvokeskusteluun. Suomalaista tasa-arvodiskurssia on leimannut pitkälti feministinen ja naistutkimukseen perustunut näkökulma. Tämän takia Suomessa ei ole pystytty nostamaan näkyville miehiä epätasa-arvoistavia yhteiskunnallisia rakenteita, vaikka niitä on selvästi olemassa. Aika näyttää parhaiten, millainen merkitys kirjalla tulee olemaan. On vielä mahdotonta sanoa, tuleeko siitä klassikko vai sukulaiskirjansa Hyvin opetettu mies (Esther Vilar, 1972) kaltainen kohuteos, jota harvempi enää muistaa.

lauantai 28. helmikuuta 2009

Miksi naiset eivät tee aloitteita?

Kirjan luvun "Miksi naiset eivät tee aloitteita?" voi lukea täältä.

Joitakin kirjasta otettuja lainauksia markkina-arvoteoriasta ja alempitasoista miehistä voi lukea täältä.

maanantai 17. marraskuuta 2008

Yleisin väärinkäsitys kirjasta

Väärinkäsitys: Naiset himoitsevat rahaa ja ovat siksi rikkaiden miesten perässä.

Kirjan tarkoituksena ei ole tarkastella psykologisen tason motiiveja sille, miksi naiset pariutuvat ylöspäin. Sen sijaan kirjassa sanotaan:

Oikea käsitys: "Naiset pariutuvat useammin rikkaiden kuin köyhien miesten kanssa" tai "Rikkailla miehillä käy parempi flaksi kuin köyhillä miehillä".

Miksi sitten naiset pariutuvat useammin ylöspäin rikkaiden miesten kanssa, jos naiset eivät tavoittele rahaa? Siihen voidaan tarjota useita eri syitä. Esim:

(1) Naiset rakastuvat useammin rikkaisiin kuin köyhiin miehiin
(2) Naiset arvostavat miehessä sellaisia ominaisuuksia kuten älykkyyttä ja kunnianhimoisuutta, jotta korreloivat rikkauden kanssa

Joku voi edelleen kysyä: Ei kai naisten ylöspäin pariutuminen sitten ole väärin (tai tasa-arvon vastaista), jos se tapahtuu rakkaudesta? Kirjassa ei väitetä, että ylöspäin pariutuminen olisi väärin tai tasa-arvon vastaista, tapahtui se minkä motiivin takia tahansa. Vaikka nainen himoitsisi vain miehen rahoja, ylöspäin pariutumisen ei ajatella olevan siinäkään tapauksessa väärin tai epätasa-arvoista.

Joku voi kysyä edelleen, että miksi sitten puhutaan tasa-arvosta, jos naisten ylöspäin pariutuminen tai edes rikkaiden miesten himoaminen rahan takia eivät ole väärin?

Puhun tasa-arvosta siksi, että mielestäni tasa-arvokeskustelun ja -tutkimuksen tulisi huomioida kaikki tulonlähteet - kuten myös ylöspäin pariutumisesta saatu tulo. Se pitäisi mielestäni huomioida, vaikka ylöspäin pariutuminen ei sinällään olekaan väärin.

Lisäys: Kommentti Raili Nurvalan kolumniin.

Elina Haavio-Mannila: Suomalainen nainen ja mies (1968):
Hänen [naisen] käsiensä kautta kulkee suuri osa miehenkin ansaitsemista rahoista. Näin ollen miesten ja naisten taloudellisen aseman vertaaminen yksinomaan työssä olevien henkilökohtaisten tulojen tai palkan perusteella ei täsmällisesti kuvasta tosiasiallista tilannetta. (s. 5-6)

Naisten taloudellinen asema on heidän itse ansaitsemiensa tulojen perusteella selvästi heikompi kuin miesten. Kuitenkin naimisissa olevien naisten käytettävissä olevat tulot saattavat olla yhtä suuret kuin miesten, koska heillä on mahdollisuus käyttää myös miestensä ansaitsemia rahoja - - (s. 159)

tiistai 11. marraskuuta 2008

Korjauksia Aamulehden artikkeliin

Aamulehden artikkelissa 10.11 esiintyi virheellisiä väittämiä. Täältä löytyy korjauksia noihin väittämiin.

Raha on naiselle huolta ja häpeää:
Naisten haltuun siirtyy iso osa suomalaista yksityisomaisuutta, kun suurten ikäluokkien naiset jäävät leskiksi. Naiset elävät keskimäärin pidempään kuin miehet ja ovat usein naimisissa pari vuotta vanhemman miehen kanssa.

Simosen mielestä yhteiskunta ei ole tarpeeksi hyvin varautunut tähän muutokseen.

– Yhteiskunnan eri instanssien pitäisi jakaa tietoa, kouluttaa, opastaa ja suojella, etteivät markkinatalouden haukat käytä hyväksi vaurastuvia suomalaisnaisia.
Kirja: Varallisuus siirtyy naisten käsiin
"Kymmenen vuoden päästä naiset omistavat miehiä enemmän yksityistä varallisuutta Suomessa", ennustaa yritysvalmentaja, yhteiskuntatieteiden tohtori Leila Simonen.
Lisäys: Vielä palkkatasa-arvosta

Kommentti Hesarin kolumniin

lauantai 8. marraskuuta 2008

Esitelmäni palkkatasa-arvosta Tampereen Miespäivillä

Esitelmäni miespäivillä on näköjään saanut aikaan vilkasta keskustelua.

Miestutkija: Palkkatasa-arvo tekisi naisista miehiä vauraampia

Naisetko miesten lompakoilla?


Esitelmä perustui pääosin kirjaani ”Naisten seksuaalinen valta”. Esitelmäni ei sen sijaan käsitellyt ollenkaan tulevaa väitöskirjaani. Seuraavassa esityksen joitakin keskeisiä powerpointteja:
  • Kritisoin palkkatasa-arvo -käsitteen kritiikitöntä käyttöä sukupuolten välisen tasa-arvon tärkeimpänä indikaattorina
  • En kritisoi periaatetta: ”sama palkka samasta työstä”
  • Pyrin kyseenalaistamaan sen ajattelumallin itsestäänselvyyden, jonka mukaan palkkatasa-arvon saavuttaminen johtaa tasa-arvoon myös kokonaistilannetta tarkastellen
  • On olemassa kaksi perustapaa hankkia varallisuutta. Ensimmäinen tapa on hankkia varallisuus omalla työnteolla. Toinen tapa on hankkia varallisuus joltakin toiselta, joka on hankkinut sen omalla työnteolla (esim. puolisolta tai valtiolta tulonsiirtoina
  • Henkilön käytettävissä oleva varallisuus = omat tulot + muualta saadut tulot
  • Kaksoispalkalla (double pay) tarkoitetaan sitä, että naiset saavat tuloja sekä ansiotyöstä että miehiltä. Lopputuloksena naisten elintaso ja kulutustaso ovat suuremmat kuin palkkavertailujen perusteella voitaisiin olettaa.
  • Ylöspäin avioituminen tarjoaa naisille näkymätöntä tuloa. Vaikka miehet saavatkin naisia enemmän ansiotuloja, naisilla on usein rahaa enemmän ja he kuluttavat sitä enemmän.
Women 'to be richer sex by 2025'
Women to Rule Men by 2010
The growing wealth of women
  • Ennusteiden mukaan naiset omistavat 60 % USA:n yksityisestä varallisuudesta vuoteen 2010 mennessä ja 60 % Iso-Britannian yksityisestä varallisuudesta vuoteen 2025 mennessä.
  • Naisten varallisuus kasvaa, koska naiset saavat yhä suurempia tuloja, elävät miehiä pidempään, perivät arvokasta omaisuutta puolisoiltaan, saavat suuria avioerokorvauksia ja elatusmaksuja ja saavat muita hyötyjä seurusteluprosessin eri vaiheissa.
  • Naisten terveydenhuoltoon käytettiin 46 % enemmän varoja (v. 2002) kuin miesten terveydenhoitoon.
  • Timo Karjalaisen (2007) mukaan suurin osa terveydenhuoltoon ja vanhuseläkkeisiin kerätyistä rahoista on kerätty miehiltä.
  • Miesten vanhuus- ja perhe-eläkejärjestelmään sijoittama euro on noin 70 sentin paikkeilla.
  • Karjalaisen mukaan saamme miesten kokonaistappioksi 11,8 miljardia vuodessa 2000-luvun alussa.
  • Palkkatasa-arvo käsitteen käyttö voi tuottaa vääristyneen kuvan kokonaisuudesta, jos pariutumismarkkinoita ei huomioida
  • Varallisuutta voi saada muualtakin kuin omasta työstä
  • Pitäisikö palkkojen vertailun sijaan vertailla varallisuuden tai kulutuksen määrää?
  • Miehille palkka ei ole vain palkka, vaan tärkeä parisuhderesurssi
Lisäys: Tutkija: Naisten rikastuessa seksi keskittyy yhä pienemmälle miesjoukolle

perjantai 26. syyskuuta 2008

Laasanen på svenska

Joku on näköjään kääntänyt otteita kirjasta ruotsiksi.
Den finska sociologen Henry Laasanen publicerade i februari 2008 sin bok ”Naisten seksuaalinen valta” Kvinnors sexuella makt, som chockade och omskakade den finska debatten om feminismen och jämställdhet mellan könen.
Laasanen: Kvinnors sexuella makt

Kvinnor, män och sexuell makt
Henry Laasanen ser snäll ut. Som en sådandär man som smälter in i massan. Lagom lång, lagom bred, lagom städig.

maanantai 15. syyskuuta 2008

Tapahtumia



19.9 Jyväskylä: Suuri väittelyilta - Kaupungin kuumin keskustelutapahtuma
Seksuaalisen vallan tutkija Henry Laasanen ja toimittaja Virpi Salmi kyselevät ”Syrjiikö suomalainen yhteiskunta miehiä?
23.9 Helsinki Kilttien naisten kapina ja seksuaalinen valta. ESITYS (Kiertopalkinto-näytelmä) JA KESKUSTELU TIISTAINA 23.9. klo 19 ALKAEN
Puhetta johtaa ohjaaja Raila Leppäkoski, keskustelijoina Henry Laasanen ja Rosa Meriläinen.
2.10 Turku: Tasa-arvopaneeli järjestetään Turun yliopiston yhtiskuntatieteellisen tdk:n rakennuksessa "Publicum", luentosalissa Pub3 to 2.10 kello 12-14. Tasa-arvopaneelin virallinen järjestäjä on TY:n sosiologian laitos ja sosiologian ainejärjestö Sklubi.
Panelistit:
Marianne Liljeström FT, naistutkimuksen professori (TY)
Jouni Varanka VTL, tasa-arvoyksikön ylitarkastaja (STM)
Anders Ahlbäck FL, miestutkimuksen seuran pj, tutkija (ÅA)
Henry Laasanen YTM, väittelee miesten tasa-arvo-ongelmista (JyY)
Paneelin vetäjänä toimii sosiologian lehtori, VTT Anu-Hanna Anttila (TY).

Naisten tasa-arvosta kaikkien tasa-arvoksi. Publicumissa 2.10. pidetty tasa-arvopaneeli kirvoitti monipuolisen keskustelun niin naisten kuin miestenkin asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa.

tiistai 9. syyskuuta 2008

Seksuaalinen markkina-arvoteoria

Muutamia lainauksia kirjasta voi lukea täältä.

perjantai 5. syyskuuta 2008

Arvio

Kirjoittaminen on meditaatiota:
Henry Laasasen kirja Naisten seksuaalinen valta ravisteli kuitenkin minut näitä miettimään. Kirja oli oikein hyvin kirjoitettu ja mielenkiintoinen, enkä löytänyt siitä naisvihaa tai yrityksiä halveerata naiseuttani. Henkilökohtaisesti olin pikemminkin erittäin imarreltu; tämän kirjan mukaanhan edustan parasta A-luokkaa, koska minuun pääsee käsiksi vain noudattamalla kaikkia naisten sääntöjä ja hylkäämällä miesten säännöt - mut aivan kummasti mä herraseuraa saan.

keskiviikko 20. elokuuta 2008

Perjantaina 22.8.2008 klo 9.06 - 9.55 YLE radio 1

Teesinnaulaajissa pohditaan tänään vaatteita ja valtaa. Vaatetuksella on aina viestitty yhteen kuulumista ja erottautumista. Vaatteet on valjastettu eri ideologioiden tunnuksiksi, ne heijastavat sosiaalista asemaa, ja toisaalta niiden riistäminen merkitsee äärimmäistä nöyryytystä. On sanomattakin selvää, että sukupuoli ja seksuaalisuus korostuvat vaatetuksessa - peittämisen ja paljastamisen leikki on mieltä ja ruumista kutkuttavaa.

Vaatteiden valtapeliä analysoivat Taideteollisen korkeakoulun tutkimuspäällikkö Ossi Naukkarinen ja naisten seksuaalisesta vallasta kirjoittanut Henry Laasanen. Teesejä naulailee ja irrottelee valtioteteen tohtori Kalle Haatanen.

keskiviikko 25. kesäkuuta 2008

Urho ja Libero

Miessakkien Extra Urho on luettavissa netissä ja sieltä löytyy minunkin haastatteluni Parisuhdemarkkinoiden lainalaisuudet sivuilta 24-29.

Kirja-arvostelu vasemmistolaisessa mielipide- ja kulttuurilehti Liberossa s. 14.

keskiviikko 11. kesäkuuta 2008

Heikki Poroilan arvio kirjasta

Sähköpostiviesti (julkaistu lähettäjän luvalla):
Tervehdys, sain juuri kirjasi loppuun ja olen erittäin vaikuttunut. Minulla oli monta kertaa lukiessa tunne "miksen ole osannut tätä asiaa itse hahmottaa ja muotoilla!", mikä on minulle aina merkki onnistuneesta tekstistä. Suoraan sanoen olet onnistunut kokoamaan, erittelemään ja tiivistämään erittäin merkittävän teesin, joka tulee varmasti muuttamaan ainakin suomalaista keskustelua. Ei toki helposti, kuten monista raivostuneista puheenvuoroista on voinut päätellä.

Kirjasi tarjoaa yleisen hyvän lisäksi paljon aineksia omassa työssäni, jonka eräänä elementtinä on ollut edistää kirjastoalan eettisten periaatteiden käsittelyä ja ymmärtämistä. Meillähän on poikkeuksellisen naisvaltainen ala ja vieläpä sellainen, jossa naisvaltaisuus koskee myös johtavia tehtäviä (en itse keksi mitään yhteiskunnallista alaa, jossa tilanne olisi yhtä selkeästi naisvaltainen alhaalta ylös). Olen omissa pohdinnoissani (lähinnä kirjassa Luurangot portinvartijan kaapissa) joutunut monta kertaa esittämään kysymyksen, voisiko sukupuolella olla merkitystä eräissä linjanvedoissa, joiden rationaalisuutta kukaan ei ole pystynyt perustelemaan. Erityisesti asia on kiteytynyt suhtautumisessa pornografiaan, joka on kirjastojen viimeisiä suuria tabuja. Tarjoat asenteelle erittäin uskottavan ja loogisen selityksen, jota aion jatkossa testata ammattikuntani parissa.

Tämän viestini tarkoitus on kiittää, kannustaa ja muistuttaa, että raivoisasta kritiikistä huolimatta keskustelu tulee etenemään.

t. Heikki Poroila
musiikkikirjastonhoitaja, Tikkurila (Luurangot portinvartijan kaapissa -kirjan kirjoittaja)