Pasilasta lähdin Helsingin keskustaan, jossa lounastimme Multikustannuksen väen ja Livia Hekanahon kanssa. Ravintola Loft oli minun makuuni liian pramea. Tokaisinkin, että "Mustafa's Kebab" olisi sopinut kirjan henkeen paremmin. Annoskin näytti oikealta kurmee-karitsalta.
Sitten siirryimme päivän vähemmän miellyttävään ja vähemmän onnistuneeseen osuuteen, eli itse julkaisutilaisuuteen, jossa tarkoituksena oli (minun käsitykseni ja kustantajan käsityksen mukaan) keskustella kirjan sisällöstä. Seuraava valokuva on napattu itse tilaisuudesta:
Julkaisutilaisuudesta tuli sisällöltään lähinnä Livia Hekanahon vihaista poliittista monologia, eikä kirjan sisältöä käsitelty käytännöllisesti katsottuna ollenkaan. Ongelma oli lähinnä siinä, että ennen tilaisuutta Livia Hekanaho antoi minulle ja kustantamolle aivan eri kuvan siitä, miten hänen aikomuksenaan oli toimia ja mitä hän aikoi sanoa. Hekanaho esitteli koko julkaisutilaisuuden ajan omia (virheellisiä) ja minun kannaltani mahdollisimman negativiiseksi kärjistettyjä tulkintoja kirjasta. Hekanaho ei näyttänyt suuresti kunnioittavan sitä argumentaation periaatetta, jonka mukaan "Vastapuolen argumentteja ei tulisi tulkita kuin piru raamattua, vaan päinvastoin, mahdollisimman ymmärtäväisesti".
Hekanaho tivasi minulta hyvin pitkään kirjasta puuttuvien määrittelyjen perään, kuten "Mitä on kauneus". Erityisesti häntä tuntui huolettavan, "Miten olen määritellyt kirjassa miehen ja naisen". Sitten hän kyseli, että "Enkö pidä lesboja ollenkaan naisina, kun käsittelen kirjassa vain heteroita". Yritin vastata, että "Kirja käsittelee heteroseksuaalisia pariutumismarkkinoita" ja että "Homoseksuaaliset ym. markkinat jäivät kirjan tarkastelujen ulkopuolelle". Se ei Hekanahoa kuitenkaan tyydyttänyt ja miehen ja naisen määrittelyistä vängättiin varmaan vartin verran. Hekanahon mukaan, "Jos miehet eivät halua maksaa treffeillä, niin heidän on vain lopetettava treffeillä maksaminen ja vaadittava, että nainen maksaa puolet". Hekanaho soimasi myös Jyväskylän yliopiston alimpaan manalaan, kun se oli mennyt hyväksymään aiheesta tekemäni gradun - ja vieläpä kohtuullisen hyvällä arvosanalla.
Paras tai ainakin humoristisin osuus Hekanahon monologissa oli noin 5 minuutin pätkä, jossa Hekanaho esitti, että "Heteromiesten tulisi lopettaa ruikutus ja ruveta homoiksi, niin seksinpuutteesta ei tarvitsisi enää valittaa."
Jos Hekanahon tarkoituksena oli yrittää uutta nolouden Suomen ennätystä, niin hän onnistui tavoitteessaan mainiosti. Tilaisuuden jälkeen osallistujat (joiden kanssa keskustelin) näyttivät pohtivan, mistä kirjassa oikein oli kyse ja tokaisivat: "Nyt kirja on ainakin pakko lukea tämän julkaisutilaisuuden jälkeen". Paradoksaalisesti keskustelustrategia, jossa keskityttiin enemmän poliittisesti motivoituneeseen vihaan kuin keskusteluun kirjan sisällöstä toimikin hyvin kirjan markkinoinnissa. Se saattoikin olla Hekanahon julkilausumaton tavoite, eli loppu hyvin, kaikki hyvin. Jos jotain ennustuksia julkaisutilaisuuden perusteella pitäisi esittää, niin suurella todennäköisyydellä Hekanahon kutsut vastaaviin tilaisuuksiin alkavat käymään aika vähiin. Se ei yksinkertaisesti käy päinsä, että ennen julkaisutilaisuutta antaa aivan eri kuvan siitä, mitä itse tilaisuudessa aikoo sanoa tai tehdä. Luotettavuus kärsii. Itse kirjan markkinoinnin kannalta minulla ei ole pahaa sanaa sanottavana Hekanahon tempauksesta.
Julkistamistilaisuuden jälkeen signeerasin kirjani muutamalle "miesaktivistifanilleni", tai pitäisikö jopa sanoa bändärilleni. :-) Yksi muu julkaisutilaisuuteen osallistujista vaikutti niin vihaiselta kirjasta, että pelkäsin hänen saavan sydänkohtauksen.
Ja kuten sosiologinörtin normipäivään kuuluu, seuraavana oli vuorossa City-lehden haastattelu ja kuvaussessio pumpattavan Barbaran kanssa kustantamon johtokunnan huoneessa. Tulevissa kuvissa esiinnyn kaikissa kaikissa mahdollisissa asennoissa, mutta Barbaran törrönännit piti piilottaa siveellisyyssyistä tyynyn alle. Unohtakaa Playgirl ja lukekaa City-lehteä.
Sitten menin uuden ystäväni Heikin kanssa oluelle ja Heikki - ilmeisesti kokemattomuuttaan - sanoi olutpiikin olevan auki kustantamon laskuun. Sitä hän varmaan myöhemmin katui, kun vedin ennen junan lähtöä niin monta pitkää kolmosta kuin kerkesin. Sitten lähdimme hoipertelemaan kohti juna-asemaa, jossa menimme suoraan vessaan.
Juuri kun junani oli lähdössä, puhelin soi. Langan päässä oli entinen tietofinlandiaehdokas Osmo Tammisalo, joka auttoi minua suuresti käsikirjoituksen tekemisessä. Olin luvannut hänelle tekijänkappaleen kirjasta signeerauksen kera. Sanoin, että jätä auto jonnekin kielletylle paikalle ja tule hakemaan kirja, olen raiteella 7, vaunu 2, juna lähtee juuri. Tammisalo juoksi junan kiinni ja sain heitettyä hänelle suurin piirtein liikkuvasta junasta pikaisesti signeeraamani tekijänkappaleen, josta Tammisalo nappasi iloisena kopin.
Asetuin istumaan penkkiin mukavasti ja juna lähti puksuttamaan takaisin kohti Jyväskylää. Olin väsynyt mutta onnellinen. Tällaista on sosiologinörtin normaali arki.
63 kommenttia:
Hieno homma Henry ja Onnea!
Asiasta kiinnostunut
Voiko kysyä, että miten Livia päätyi osallistumaan julkistustilaisuuteen? Oliko se kustantamon, sinun vai Livian itsensä idea?
Vierailun lopputulos ei sinänsä kyllä yllätä pätkääkään. Yllättävää olisi ollut, jos hän olisi ensin lukenut kirjan läpikotaisin, ymmärtänyt pointin ja sitten vielä keskustellut varsinaisesta asiasta.
Harmi kun jäi hyvä näytös näkemättä.
Näyttää siltä, että kaiken maailman liviat todella eivät viitsi edes perehtyä kirjan sisältöön van laukovat tuomionsa tuosta vaan lonkalta. Ilmeisesti aihe ei ole poliittisesti korrekti.
"Voiko kysyä, että miten Livia päätyi osallistumaan julkistustilaisuuteen?"
Kustantamo kysyi Liviaa ajatuksena, että vastakkaiset näkökulmat keskustelisivat keskenään. Kustantamo kysyi myös minun mielipidettäni asiaan ja minä sanoin, että kyllä käy. Kustantamolle lopputulos tuli ihan yllätyksenä ja pyytelivät minulta anteeksi, mutta minä odottelin jotain tuon suuntaista, koska mistä me olisimme voineet keskustella? Livia on Queer-tutkija, hän ei ole varmaan lukenut ainuttakaan "oikeata" empiiristä seksuaalisuuden tutkimusta, eli mitään yhteistä nimittäjää ei ole.
Oikeastaan toivoinkin mahdollisimman vihaista epärelevanttia vyörytystä, koska pystyn nyt netissä kääntämään tilanteen edukseni. Tämänhän on vähän kuin shakkia, jossa uhrataan yksi nappula koko pelin voittamiseksi.
"Harmi kun jäi hyvä näytös näkemättä."
Ei välttämättä, jos saan käsiini tilaisuudesta tehdyn nauhoituksen. :-) Sitten on ainakin litterointia luvassa.
"Näyttää siltä, että kaiken maailman liviat todella eivät viitsi edes perehtyä kirjan sisältöön van laukovat tuomionsa tuosta vaan lonkalta."
Kyllä Livia varmaan oli lukenut kirjan riittävän tarkkaan, mutta kuten sanoin, ideologiset silmälasit tekivät tepposet ja lopputuloksena oli sellaisia tulkintoja, että niitä venytetty minun kannaltani niin negatiiviseen suuntaan kuin mahdollista.
Ihan mielenkiinnosta haluaisin kysyä, Henry, ovatko asiat sinun esittämälläsi tavalla - naiset käyttävät seksuaalista valtaa ja saavat siitä hyvästä rahallista tai muuta aineellista hyötyä - hyvin? Tiedustelin nimittäin sinulta tilaisuudessa, mitä mieltä olet hyvin toimeentulevista naisista, jotka eivät tarvitse miesten rahoja. Vastasit, että miehet tuntevat tällaisten naisten kanssa, ettei heillä ole mitään annettavaa. Tästä taas seuraa hirvittäviä asioita, kuten haluttomuutta ja avioeroja (jotka eivät siis tietenkään voi johtua siitä, että naisten on yksinkertaisesti helpompi lähteä avioliitosta, sillä he eivät ole riippuvaisia miesten tuloista). Onko tämä siis tulkittavissa siten, että naisten tulee saada käyttää seksuaalista valtaa, sillä miehiä suuremman rahallisen vallan omaaminen ei tunnu miehistä hyvältä?
Tiina Tuppurainen
T.T., Sinulla olikin yleisestä linjasta poiketen aidosti kiinnostuneen oloisia kysymyksiä, joihin yritin vastata siinä määrin, kun se tuollaisissa nopeissa tilanteissa on mahdollista. Tässä kuitenkin hiukan katttavampia ja harkitumpia vastauksia:
"Ihan mielenkiinnosta haluaisin kysyä, Henry, ovatko asiat sinun esittämälläsi tavalla - naiset käyttävät seksuaalista valtaa ja saavat siitä hyvästä rahallista tai muuta aineellista hyötyä - hyvin?"
Ensinnäkin kannattaa huomioida, että naisten seksuaalinen valta on pääosaltaa rakenteellista, eli siihen ei liity useinkaan aktuaalista käyttöä. Eli hyötyjä siirtyy naisille ilman, että naisten tarvitsisi jotenkin erityisesti "käyttää" valtaansa. Valta ilmenee useampina vaihtoehtoina, joista nainen valitsee sen miehen, joka miellyttää naista eniten. Silloin nainen käyttää valtaa niihin miehiin, jotka hän jättää valitsematta. Se taas aiheuttaa valitsematta jääneille miehille kustannuksia, kuten etsintäkustannuksia uusien naisten etsimisessa, torjunnasta aiheutuvia psykologisia kustannuksia ja investointikustannuksia oman markkina-arvon korottamiseksi.
Toiseksi, materiaalisten hyötyjen saaminen on poikkeustapaus. Lainaus kirjasta: Tehdäkseen vaihdosta vastavuoroisen mies joutuu antamaan seksin vastikkeeksi jotakin muuta arvokasta, koska hänen omalla seksuaalisella osallistumisellaan ei ole tarpeeksi arvoa. Se, kuinka paljon mies joutuu antamaan seksin vastikkeeksi, riippuu paikallisen kulttuurin asettamasta hinnasta ja naisen markkina-arvosta verrattuna muihin naisiin. Seksiakti tapahtuu usein sellaisessa kontekstissa, jossa mies antaa naiselle materiaalisia lahjoja, huomaavaisuutta, kunnioitusta, sitoutumista suhteeseen naisen haluamalla tavalla tai jotain muita hyötyjä.
"Tiedustelin nimittäin sinulta tilaisuudessa, mitä mieltä olet hyvin toimeentulevista naisista, jotka eivät tarvitse miesten rahoja."
Tuosta subjektista kannattaa lukea kirjan luku: "Suuri palkka on tärkeämpi miehille". Siellä sanotaan mm: Artikkeli (Daily Mail 2007) kertoo katkeran ironisesta ilmiöstä, jossa hyvin menestyvät vaimot eroavat kotiin lapsia hoitamaan jääneistä aviomiehistään kasvavassa määrin. Modernin uranaisen valinnoilla on odottamattomia ja katastrofaalisia seurauksia avioliiton harmonian rikkoutumisen ja traditionaalisen vaimon roolin omaksuneiden miesten kannalta. Miehet, jotka eivät ole elättäjinä toimivia alfauroksia vaan taloudenhoitajia kotona, eivät ole naisten mielestä seksikkäitä. Artikkelissa avioeroasianajaja Vanessa Lloyd-Platt sanoo, että hänen kokemuksensa mukaan päätös vaimon pääasiallisesta elättäjän roolista avioliitossa tuo mukanaan puolessa avioliitoista tuhoavan vaikutuksen: Varoituksenani sanon, että harkitkaa tarkkaan, jos aiotte pitää miehen kotia hoitamassa. Tiedän, että on trendikästä, jos nainen avioliitossa hankkii elatuksen, mutta sillä on tuhoisa vaikutus avioliittoon. Kotiaviomies
voi olla hauskaa aluksi, mutta vaimo alkaa pian halveksua
sitä, että mies ei kanna omaa osuuttaan avioliiton taloudellisesta puolesta.
Nainen ajattelee, että mies ei tue häntä. Naiset haluavat miesten
olevan heidän suojelijoitaan ja elättäjiään. Lopputuloksena naisen kunnioituksen puute kotimiestä kohtaan alkaa syödä suhdetta, mikä saattaa miehen haavoittuvaan asemaan. Miesten kotona tekemä työ on tietenkin hyvin arvokasta, mutta vaimojen voi olla hyvin vaikea huomioida tuon työn arvoa ja arvostaa miestä, joka sitä tekee.
"Onko tämä siis tulkittavissa siten, että naisten tulee saada käyttää seksuaalista valtaa, sillä miehiä suuremman rahallisen vallan omaaminen ei tunnu miehistä hyvältä?"
Kirjassahan ei oteta kantaa, mitä naisten tulisi saada tehdä tai mitä he eivät saisi tehdä. Mutta jos vastaan aiheeseen kirjan ulkopuolelta, niin suhteiden balanssi toimii luultavasti paremmin traditionaalisen kaavan mukaan, kun nainen on kaunis ja miehellä on status ja varallisuus. Jos nainen ansaitsee miestä enemmän, niin suhteista näyttää tulevan epätyydyttävämpiä sekä miehille että naisille. Ja jos naiset ansaitsevat paljon, niin suurella osalla miehistä ei ole juuri mitään sellaista, jota naisilta puuttuu, mikä johtaa siihen, että merkittävä osa miehistä syrjäytyy markkinoiden ulkopuolelle. Ja siihen suuntaan olemme menossa.
Eli yhteenvetona: Lue luvut:
"Suuri palkka on tärkeämpi miehille" (s. 256) ja
"Ylöspäin avioituminen" (s.249)
PS: Jos (kuten muistelen) olit Cosmopolitan-lehdestä, niin kirjassa on mukana muutamia lainauksia Amerikan Cosmosta luvussa "Seksuaalinen häirintä".
(s. 190)
PS2: Cosmopolitan-lehden nimi voisi olla yhtä hyvin tai paremminkin "Naisten seksuaalinen valta", koska lehti opastaa, kuinka naiset voivat tuota valtaa hankkia ja käyttää. Myös Cosmon lukijakunnan ikähaitari asettuu naisten seksuaalisen valtapiikin kohdalle. Sama pätee tietenkin myös muihin naisten lehtiin.
En voi muuta sanoa kuin että olen täysin eri mieltä kanssasi. Ihanne perinteisistä naisista ja perheen elannon tienaavista miehistä on - luojan kiitos - aikansa elänyt. Kaikki tuntemani fiksut miehet ovat sitä mieltä, että naisen itsenäisyys ja toimeentulo ovat tärkeitä asioita. Heillä on terve itsetunto, eikä heitä huvita elättää naisia - he haluavat olla heidän kanssaan tasavertaisia kumppaneita. Vain menneisyyteen takertuneet henkilöt yrittävät epätoivoisesti roikkua junassa, joka on lähtenyt laiturilta jo yli kaksikymmentä vuotta sitten.
Tasa-arvon saavuttamiseen on kuitenkin vielä pitkä tie. Tästä kertovat palkkaerot, naisiin kohdistuva väkivalta sekä käyttäytymissääntöjen erilaisuus (pojat ovat poikia, tyttöjen tulee käyttäytyä nätisti, seksikumppanien lukuisuus tekee naisesta "huoran" jne.) Vielä monimutkaisemmaksi kysymyksen tekee se, ettei ole olemassa vain naisia ja miehiä: on lukuisia sukupuolia, eikä kukaan meistä ole biologian tuomitsema. Naiset eivät ole luonnnostaan herkkiä, tunteellisia ja pehmeitä, eivätkä miehet luonnostaan rationaalisia ja analyyttisiä. Näillä rajoittavilla käsityksillä on perusteltu miesten vallankäyttöä maailman sivu.
Jos kaikki ymmärtäisivät, että sukupuoli on sosiaalinen konstruktio - ympäristömme, kulttuurimme ja kokemustemme muokkaama kokonaisuus - pääsisimme jo paljon pidemmälle. Tämän sanon yksityishenkilönä, en työpaikkani edustajana.
Tiina Tuppurainen
"Kaikki tuntemani fiksut miehet ovat sitä mieltä, että naisen itsenäisyys ja toimeentulo ovat tärkeitä asioita. Heillä on terve itsetunto, eikä heitä huvita elättää naisia - he haluavat olla heidän kanssaan tasavertaisia kumppaneita. Vain menneisyyteen takertuneet henkilöt yrittävät epätoivoisesti roikkua junassa, joka on lähtenyt laiturilta jo yli kaksikymmentä vuotta sitten."
Itsekin olen enemmän elätettävänä kuin elättäjänä, mutta miesten näkökulmasta katsottuna ongelma on yleensä siinä, että naiset harvoin suostuvat pariutumaan alaspäin ja toimimaan miestensä elättäjänä.
Huonosti ansaitsevat miehet jäävät tahtomattaan sinkuiksi, kun naiset eivät heitä halua.
Eli kyllä se perusongelma on siellä naisten päädyssä ja alaspäin pariutumisen mahdottomuudessa.
Siis esim: Haavio-Mannila, E. & Kontula, O. (1993). Suomalainen seksi: Tietoa suomalaisten
sukupuolielämän muutoksesta. Juva, WSOY.
Haavio-Mannila ja Kontula (1993, 124–125) kertovat suomalaisten seksielämää laajasti käsittelevässä tutkimuksessaan, että hyvätuloisilla miehillä Suomessa oli yhdyntöjä muita miehiä
säännöllisemmin. Hyvätuloisista miehistä oli ollut yhdynnässä viimeisen vuorokauden aikana yli puolet, kun taas huonotuloisilla tämä osuus jää noin kolmasosaan. Naisilla tulojen merkitys säännölliselle sukupuolielämälle
on paljon vähäisempi. Haavio-Mannilan ja Kontulan mukaan
”naisen tärkein eroottinen ominaisuus ei ole lompakko, kuten miehillä usein näyttää olevan”. Syy hyvätuloisten miesten suurempaan yhdyntätiheyteen löytyy naisten tekemästä esikarsinnasta: jos miehellä ei näytä menevän hyvin, hänen kanssaan ei tohdita solmia parisuhdetta.
Haavio-Mannila ja Kontula (1993, 217–219) tiivistävät miehen tulojen merkityksen seuraavasti: “Money can´t buy me love, lauloivat Beatlesit 1960-luvulla, mutta kumppanin saamisessa se näyttää taas auttavan paremmin miehiä kuin naisia.” Mitä korkeampi tulotaso miehellä on, sitä varmemmin hän on solminut avioliiton. Naisilla suunta on päinvastainen: keskimääräistä paremmin ansaitsevat naiset ovat muita useammin yksineläviä. Yksinäisten miesten ja naisten koulutuksessa ja varallisuudessa on havaittu eroja sekä Suomessa että muissa maissa: yksinelävien naisten sosiaaliset ja taloudelliset resurssit ovat olleet suuremmat kuin yksinelävien miesten. Haavio-Mannilan ja Kontulan tutkimuksessa alimpaan tuloluokkaan kuuluvista miehistä naimisissa oli 34 prosenttia
ja yksin 43 prosenttia, kun taas ylimpään tuloluokkaan kuuluvista miehistä naimisissa oli peräti 91 prosenttia ja yksin vain 2 prosenttia.
Ihtanne perinteisistä naisista ja perheen elannon tienaavista miehistä on - luojan kiitos - aikansa elänyt.
Miten niin? Olisko sinulla esitää edes jotakin faktaa tuon mutufiiliksen tueksi?
Vain menneisyyteen takertuneet henkilöt yrittävät epätoivoisesti roikkua junassa, joka on lähtenyt laiturilta jo yli kaksikymmentä vuotta sitten.
Eivät he roiku junassa. He jäivät asemalaiturille, sen sijaan että hyppäsivät tiedostavien pumppaamaan resiinaan, jolla tiedostavat lähtivät tiedostuneina nylkyttämään raiteita vastavirtaan kohti tunnelia, jossa vastaan tulee realiteettien pendolino
Jos kaikki ymmärtäisivät, että sukupuoli on sosiaalinen konstruktio...
Voi tsiisus!
Varmasti samanlaisia ongelmia myös huonotuloisilla naisilla. Mutta miksi huonotuloisen miehen olisi välttämättä seurusteltava hyvätuloisen naisen kanssa? Hmm, en joka tapauksessa usko, että raha ratkaisee. Se, mikä tekee miehestä viehättävän, on itsevarmuus. Ainakaan tuntemani naiset eivät välitä tippaakaan miesten tuloista.
"Jos kaikki ymmärtäisivät, että sukupuoli on sosiaalinen konstruktio...
Voi tsiisus!"
Hahaha, sinäpä sen sanoit - tsiisus nimenomaan!
Miten helkkarissa.. en voi oikeesti meinata uskoa silmiäni, lukeeko tossa todiste siitä että tuo turhantärkeä akka luulee todella, ihan oikeasti, että sukupuoli on 'sosiaalinen konstruktio'?? (mitä vikaa muuten suomenkielisissä sanoissa kuten 'rakennelma' tms.? Ainiin, suomenkielisillä sanoilla ei pääse korostamaan omaa turhantärkeyttään yhtä tehokkaasti)
Ei jumankauta, oon pitkään jo aatellu että se oli jokin muinainen pelkästään täysin sementtiaivoisten feministien putipuhtaaksi jynssätyn mielen kieroutunut tuote, johon ei oikeasti kukaan niinkään typerä olio kuin feministi sentään OIKEASTI usko.. mutta tuo puhuu jo siihen sävyyn siitä ikäänkuin se olisi aivan itsestäänselvyys, ja sen voisi jotenkin 'ymmärtää' .. haha..
"Jos jokainen vain ymmärtäisi, että paska on hyvänmakuista..."
Ei jumankauta, en tiedä miten reagoida, toisaalta säälittää noin avuton, pesästään hörähtänyt hörhöparka, joka ei osaa lentää vaan luulee lentävänsä puhumalla siivistä - toisaalta naurattaa, että noin toopeja olioita voi oikeasti olla olemassa, toisaalta ihmetyttää, miten ihmisolento kykenee olemaan noin sokea ilmiselvälle totuudelle, toisaalta raivostuttaa, että taas yritetään feministisiä valheita tuputtaa ja syöttää järkeville ihmisille (=miehille), toisaalta olen niin äimän käkenä siitä että tuo ei olekaan pelkkä myytti, vaan jopa suomessakin on ihan aikuisen oloisia ja näköisiä, lähes keskustelukykyisiä yksilöitä, joilla ei ole minkäänlaista omaa ajattelua tai kapasiteettia nähdä, analysoida, ymmärtää, tajuta tai käsittää mitään..
Niinpä pitänen pienen tauon ennenkuin tulen varsinaisesti kommentoimaan.
- Vortac
Huh, olipa asiallinen vastaus. Aggressiivisuus ja haukkuminen vain karkottavat asiakysymykset kauemmas.. .
Minustakin alla oleva on terävästi sanottu, joskin epäilen, että H. Laasaselta taitaa mennä mennen tullen - tuossakin kohdin - ironia ja sarkasmi pahasti ohi. Alla olevaa kuvaisin esikuvalliseksi esimerkiksi sarkasmista. Sen tunnistaminen ja ymmärtäminen on tunnetusti (joillekin) suomalaisille valitettavan vaikeaa.
*Paras tai ainakin humoristisin osuus Hekanahon monologissa oli noin 5 minuutin pätkä, jossa Hekanaho esitti, että "Heteromiesten tulisi lopettaa ruikutus ja ruveta homoiksi, niin seksinpuutteesta ei tarvitsisi enää valittaa."*
Eikös tilaisuuteen ollut pyydetty kustantajan toimesta tohtoritasoinen tutkija kommentoimaan Laasasen kirjaa ja sen väitteitä juuri feministisen tutkimuksen näkökulmasta? Aika kumma jos ja kun väitöskirjantekijäksi itseään tituleeraava kaveri ei muka suostu ymmärtämään sitä, miten merkityksellistä on tutkimuksen kontekstointi ja käsitteiden määrittely (viittaan selostuksen alkuosaan). Noissa kysymyksissä feministiset tutkijat ovat tunnetusti osaavaa ja vaativaa väkeä.
Tamperelainen
Laasanen: "Oikeastaan toivoinkin mahdollisimman vihaista epärelevanttia vyörytystä, koska pystyn nyt netissä kääntämään tilanteen edukseni. Tämänhän on vähän kuin shakkia, jossa uhrataan yksi nappula koko pelin voittamiseksi."
Tuskinpa kukaan asiallinen tutkija tai tietokirjailija kelailee asioita kuin tinasotilailla leikkivä pikkulapsi. Mitä ihmeen peliä tai sotaa bloginpitäjä Laasanen rynnistää voittamaan? Mitä ihmeen "tilannetta" hän pyrkii "kääntämään netissä edukseen"? Eikö ole selvää, että poleemiset kirjoitukset herättävät paljon ja monenlaista kritiikkiä ja kirjan julkaiseminen merkitsee julkisen kritiikin kohteeksi asettumista? Onko kaikessa aina kysymys miehisestä narsismista?
Ammatillista asennetta lisää toivotan Henri Laasaselle.
Kaskas, kärkkäät PMS-syndroomaiset anonyymit rynnistävät oksentamaan tänne noloa semantiikkaansa. No oli kyllä jo odotettukin, heh heh.
- Vortac
"Mitä ihmeen peliä tai sotaa bloginpitäjä Laasanen rynnistää voittamaan?"
Sitä peliä, jossa kirja ei saa osakseen tieteellistä kritiikkiä, vaan vihaista ideologista ja poliittista hyökkäystä, kuten julkaisutilaisuudessa.
"Eikö ole selvää, että poleemiset kirjoitukset herättävät paljon ja monenlaista kritiikkiä ja kirjan julkaiseminen merkitsee julkisen kritiikin kohteeksi asettumista?"
Jos kritisoijana on kirjan lukenut tohtori kirjan julkaisutilaisuudesa, niin kritiikin luulisi painottuvan tieteelliseen suuntaan. Jos kritisoijana on Arska, joka ei ole lukenut kirjaa eikä lue, niin sitten voi tietenkin heittää jotain lonkalta omien ennakkoluulojen pojalta.
"Ammatillista asennetta lisää toivotan"
Ei ollut vaikea arvata, että minä tietenkin olen se, jolla väärä ammatillinen asenne ja Hekanaholla oikea.
Tiina Tuppurainen: "Jos kaikki ymmärtäisivät, että sukupuoli on sosiaalinen konstruktio - ympäristömme, kulttuurimme ja kokemustemme muokkaama kokonaisuus - pääsisimme jo paljon pidemmälle."
Taidat olla ihan vakavissasi? Se, että olet lukenut naistutkijoiden tai konstruktionististen yhteiskuntatieteilijöiden sanovan sukupuolen olevan sosiaalinen konstruktio, tietysti sinulle _ihan_oikeasti_ tarkoittaa, että niin onkin ihan oikeasti.
En ymmärrä, miten yliopistoista voi valmistua ihmisiä, jotka suoltavat vakavissaan Tiinan esittämiä idiotismeja.
T: sosiologi joka on päässyt kuiville lukemalla Westermarckia
"turhantärkeä akka"
"avuton, pesästään hörähtänyt" hörhöparka"
"noin toopeja olioita"
"kärkkäät PMS-syndroomaiset anonyymit"
Kas, nimimerkki Vortac on käynyt jälleen "kommentoimassa".
Menehän rassaamaan mopoasi, ok?
____________
Henry, kirjasi vaikuttaa erittäin mielenkiintoiselta. Luen sen heti kun saan sen käsiini. Pidä jatkossakin pää kylmänä. Feministit on nujerrettava järjellä, ei tunteella. Voimia!
Mä en tajua tätä:
"Tehdäkseen vaihdosta vastavuoroisen mies joutuu antamaan seksin vastikkeeksi jotakin muuta arvokasta, koska hänen omalla seksuaalisella osallistumisellaan ei ole tarpeeksi arvoa."
Eli siis nainen ei nauti seksistä eikä halua sitä seksin itsensä takia? Miten niin????
Ja mitä tämäkin nyt on:
"Ja jos naiset ansaitsevat paljon, niin suurella osalla miehistä ei ole juuri mitään sellaista, jota naisilta puuttuu..."
Onhan: muna. Ja sitä pitää saada säännöllisesti ja paljon. Eikä siinä ole miehen lompakon paksuudella mitään väliä.
T: Nainen
Harmitus on suuri, kun kirjan julkaisemiselle ja todennäköisesti suurelle menekille eivät korppikotkat ja harpyijat voi mitään kaikesta kiukustumisesta ja uhriutumisesta ja sokeasta raivosta huolimatta..
Ehkä heidän todella täytyy ihan 'keskustellakin' "näiden tyyppien" kanssa, haha..
- Vortac
Perustan väitteeni osittain omille kokemuksilleni. Tunnen useita ihmisiä, jotka eivät sovi selkeästi naisen eivätkä miehen määritelmään. He ovat jossain sukupuolten välissä. On feminiinisiä ja tunteellisia miehiä sekä maskuliinisia, rationaalisia naisia (jotka eivät muuten kaikki ole homoseksuaaleja tai transsukupuolisia, jos sitä mietitte).
Tutkimusten mukaan vauvat ovat syntyessään biseksuaalisia, ja heidän sukupuolensa erottaa usein vain vaatetuksen väristä. Tytöt ovat pinkkiin puettuja ja pojat niitä toisia. Sen jälkeen heistä muokataan sukupuolia koulun, vanhempien, kulttuurin ja yhteiskunnan toimesta.
On helppoa mukautua siihen, mitä meiltä odotetaan, ja vaatii rohkeutta vastustaa näitä odotuksia. En tietenkään kiistä sukupuolielinten olemassaoloa, mutta sen kiistän, että tiettyihin värkkeihin liittyy luonnostaan tiettyjä ominaisuuksia, jotka johtuvat mielestäni pitkälti luonteesta.
Sitä en käsitä, kuinka joku voi kantaa sisällään niin paljon vihaa, että vastustaa tätä käsitystä henkeen ja vereen. Ketä sukupuolettomuus uhkaa? Kuka siitä kärsii, jos joku ei tunne kuuluvansa kumpaankaan ryhmään? Miksi se on niin hirvittävä asia, että ihmisten täytyy heittäytyä aggressiivisiksi?
asiallista linjaa edelleen peräänkuuluttaen
TT
"asiallista linjaa edelleen peräänkuuluttaen"
Tuo on hyvä huomio.
Tiedoksi kuitenkin, että kommenttilootaa ei sensuroida ja jos joku kirjoittaa asiattomuuksia tms., niin vastatkoon itse omista omista ajatuksistaan.
Tiina Tuppurainen: "Jos kaikki ymmärtäisivät, että sukupuoli on sosiaalinen konstruktio - ympäristömme, kulttuurimme ja kokemustemme muokkaama kokonaisuus - pääsisimme jo paljon pidemmälle."
Siinähän se tuli taas naistutkimuksen normaali hokema älyttömyys :)
Sukupuoli on vain sosiaalinen konstruktio - biologialla ei ole mitään tekemistä sukupuolenkanssa, niinkö Tiina?
Ei jessus sentään...
"Eli siis nainen ei nauti seksistä eikä halua sitä seksin itsensä takia? Miten niin???? - - Onhan [miehellä] muna. Ja sitä pitää saada säännöllisesti ja paljon. Eikä siinä ole miehen lompakon paksuudella mitään väliä.
"
Mocsny kuvaa asiaa osuvasti seuraavaan tapaan: Jos olet todella rohkea, osta laatikko herkullisia donitseja ja tarjoa niitä joillekin naisille. Katso kuinka moni nainen ottaa tarjouksesi vastaan. Sitten tarjoa vartalosi samojen naisten käytettäväksi. Huomioi naisten
innokkuuden lasku. (Mocsny)
Eli jos olet vain mies, etkä paljon muuta ja ehdottelet naisille seksiä vaikkapa netissä, niin on hyvin vaikeaa saada yhtään naista suostumaan, vaikka mies käyttäisi siihen koko valveillaoloaikansa. Tai jos mies menee vaikkapa kadulle ehdottelemaan seksiä naisille. Lopputuloksena on lähinnä häirintäsyytteitä ja hyypiön maine.
Eli pelkkä miehen seksiehdotus ei saa käytännössä juuri ketään naista suostumaan seksiin.
Jos kuitenkin miehellä on korkea status tai mies kykenee ensin tuottamaan naiselle romanttisia tunteita (kuten pelimiehet tekevät), nainen saattaa suostua seksiin. Silloin nainen ei kuitenkaan halua seksiä pelkän seksin takia, vaan koska miehellä on sellaisia resursseja (status, kyky tuottaa romanttisia tunteita), joita nainen arvostaa.
"pelkkä miehen seksiehdotus ei saa käytännössä juuri ketään naista suostumaan seksiin."
Olet siis yrittänyt?
Tässä kohtaa kannattaa huomioida, että nainenkin on ihminen. On selvää, että hän haluaa seksiä miehen kanssa, jolta ajattelee saavansa parasta seksiä (ja olevansa turvassa mahdolliselta väkivallalta). Jos mies käyttäytyy hyvin ja huomioon ottavasti, on hänellä paremmat saumat saada seksiä kuin katkeroituneella pillunvonkaamisella.
Pointtini kuitenkin on se, että en tunnista näitä naisia, joista täällä puhutaan. Keitä he ovat? Ainakin oman tuttavapiirini naiset ovat hyvin seksuaalisesti aktiivisia ja ehdottavat seksiä itsekin miehille (heidän yhteiskunnallisesta statuksesta piittaamatta). Omat poikaystäväni ovat järjestään olleet persaukisia opiskelijoita tms. Kirjan asetelma tuntuu minusta arkielämästä vieraantuneelta ja äärimmäisen vanhanaikaiselta.
Tuossa on lainaus luvun "Miksi naiset eivät tee aloitteita?" alkupuolelta:
[Miehet valittavat usein, että naiset eivät tee tarpeeksi aloitteita. Käsitys on kuitenkin jossain määrin virheellinen, vaikka onkin totta, että naiset tekevät paljon vähemmän aloitteita kuin miehet. Lisäksi naisten tekemät aloitteet keskittyvät pienelle tasokkaimpien miesten joukolle.
Urheilu- ja rocktähdet harvoin valittavat, että naiset eivät tee riittävästi riittävästi aloitteita. Miesten enemmistön näkökulmasta katsottuna saattaa kuitenkin näyttää siltä, että naiset eivät tee juurikaan aloitteita, koska
naiset eivät tee aloitteita heille.]
Eli käsitykseni mukaan keskiverroille tai sitä alemman markkina-arvon miehille ei tehdä käytännössä juuri koskaan aloitteita. Mitä tasokkaampi mies on, sitä enemmän hänelle tehdään aloitteita.
Eli naisten näkökulmasta katsottuna voi näyttää siltä, että he tekevät aloitteita, mutta miesten enemmistön näkökulmasta katsottuna näyttää, että naiset eivät tee ollenkaan aloitteita - vaikka todellisuudessa naiset tekevät aloitteita tasokkaammille miehille.
Resurssina miehellä voi olla komeus tai älykkyys tai seuramiehen taidot tms., eli status ja varallisuus eivät ole ainoita naisten arvostamia resursseja. Jos kuitenkin miehellä ei ole paljoakaan resursseja, hänelle ei tehdä ollenkaan aloitteita ja hänen aloitteisiinsa suostutaan harvoin. Nuo miehet ovat naisille usein miltei näkymättömiä.
Eli tilannetta on vaikea yksinkertaistaa stereotyypiksi, joka pätee joka tilanteessa, mutta silti toiminta seuraa markkina-arvoteorian viitoittamia latuja.
"Resurssina miehellä voi olla komeus tai älykkyys tai seuramiehen taidot tms., eli status ja varallisuus eivät ole ainoita naisten arvostamia resursseja. Jos kuitenkin miehellä ei ole paljoakaan resursseja, hänelle ei tehdä ollenkaan aloitteita ja hänen aloitteisiinsa suostutaan harvoin."
Eli siis koko pointtisi Henry on, että miehelle, joka on köyhä, ruma, tyhmä ja kaiken lisäksi seurataidoton, eivät naiset tarjoa seksiä? Täytyy kyllä myöntää, että olen samaa mieltä kanssasi. En minä ainakaan lähtisi tuommoisen miehen kanssa kotiin, vaikka kuinka olisin puutteessa!
Mutta tämähän koskee myös naisia. Kerropa ihan rehellisesti lähtisitkö itse ruman, lihavan, aivottoman, rahattoman ja keskusteluun kykenettömän naisen matkaan, jos hän tulisi sinulle seuraa kadulla tarjoamaan. Tuskinpa vaan...
Jokainen etsii kumppanissaan erilaisia asioita, mutta ainakin yksi miellyttävä piirre (kuten hyvä huumorintaju) on varmasti tarpeellinen, jotta kemiat kolahtavat.
Tyttö Turusta
Pointti onkin siinä, että seksuaalisten suhteiden ulkopuolelle jäävien miesten joukko on paljon suurempi kuin vastaavien naisten joukko ja seksuaalisten suhteiden hankinnasta aiheutuvat kustannukset, kuten etsintäkustannukset ovat miehille keskimäärin paljon suuremmat kuin naisille.
Eli lopputuloksena miehille ryhmänä koituu enemmän kustannuksia ja naisille ryhmänä koituu enemmän hyötyjä. Kyse on tilastollisesta ilmiötä, jota yksittäisten tapausten tarkastelu ei välttämättä tuo esiin.
Näytä minulle tämä tutkimus! Onko siinä otettu huomioon myös miesten alkoholismi, väkivaltaisuus ja syrjäytyminen? Vai ovatko nekin naisten seksuaalisen vallan tuloksia?
"balanssi toimii luultavasti paremmin traditionaalisen kaavan mukaan, kun nainen on kaunis ja miehellä on status ja varallisuus"¨
Tämä kommentti osoittaa, ettet todellisuudessa halua asioiden muuttuvan. Naiset siis pysyköön lestissään, jossa heitä voi syyttää seksuaalisen vallan käyttämisestä - koska muuta valtaa et heille soisi. Kammottavan konservatiivista.
"Tämä kommentti osoittaa, ettet todellisuudessa halua asioiden muuttuvan."
Ei minulla ole sen kummempaa intressiä muuttumisen tai samana pysymiseen. Kirja yrittää kertoa, miten pariutumismarkkinat toimivat - ei sitä, miten niiden pitäisi toimia.
Ei minulla ole ainakaan mitään sitä vastaan, että naiset pariutuisivat alaspäin vähemmän menestyneiden ja vähemmän kouluttautuneiden miesten kanssa, mutta kun niin ei näytä tutkimusten valossa tapahtuvan, vaan käy päinvastoin niin, että yhä suurempi osa miehistä jää heikon koulutusstatuksensa takia pariutumismarkkinoiden ulkopuolelle.
Mutta eikö asia jää hieman puolitiehen, jos et ota lainkaan kantaa siihen, miten miehet voisivat parantaa statustaan ja sitä kautta menestyä paremmin naismarkkinoilla? Nyt jää sellainen tunne, että kaikki paha on naisesta ja nimenomaan naisten pitää muuttua, että tämä "dilemma" saataisiin oikaistua. Voisiko myös miehiä hieman kannustaa menemään itseensä? Tuntuu, että naiset tekevät jo ihan helvetisti asioita pärjätäkseen pariutumismarkkinoilla (sitä laihduttamisen, karvanopoiston, meikkaamisen jne jne jne määrää!), voisiko miehiltäkin siis vaatia jotain panostusta?
"Perustan väitteeni osittain omille kokemuksilleni. Tunnen useita
ihmisiä, jotka eivät sovi selkeästi naisen eivätkä miehen määritelmään. He ovat jossain sukupuolten välissä."
Tämä "minä tunnen ainakin useita..." - tyyppinen argumentti ei yksinkertaisesti päde. Ensinnäkin kyse on poikkeuksista, ylivoimaisesti suurimmalle osalle väestöstä oma sukupuoli-identiteetti on selvä.
Aina kun poikkeuksista lähdetään tekemään sääntöä niin mennään metsään. Tämä olisi hyvä pitää mielessä.
En usko myöskään suuriin historiallisiin vaihteluihin ja mitenkään ihmeellisiin kulttuurisiin eroihin. Sukupuolikäyttäytymisessä on kulttuurisia eroja totta kai, mutta universaaleja sitäkin enemmän.
Toisekseen todennäköisesti liikut piireissä, johon on valikoitunut enemmän naisellisia miehiä, miehisiä naisia jne.
"Tutkimusten mukaan vauvat ovat syntyessään biseksuaalisia, ja heidän sukupuolensa erottaa usein vain vaatetuksen väristä. Tytöt ovat pinkkiin puettuja ja pojat niitä toisia. Sen jälkeen heistä muokataan sukupuolia koulun, vanhempien, kulttuurin ja yhteiskunnan toimesta."
Tämä on kulttuurideterministinen näkemys, joka sulkee pois kaikki synnynnäiset biologiset ja psykologiset dispositiot. Kanta on äärimmäisen konstruktionistinen ja sen suuntaisia tuloksia syöttää ainoastaan feministinen sosialisaatiotutkimus. Valitettavasti näin on ja te ette edes _tiedä_ sitä. Kausaliteetti kulkee pikemminkin toisin päin, eli synnynäisistä dispositioista niiden kulttuurisiin ilmentymiin kuin siten, että ihminen on tyhjä taulu, jonka kulttuuri täyttää ja muokkaa täysin arbitraarisesti.
Keskimäärin tyttö- ja poikalapset leikkivät miten leikkivät, koska se tulee heiltä luonnostaan. Tämä on selvää jokaiselle, jolla on itsellä omia lapsia tai on seurannut lasten kasvua läheltä. Tyttö- ja poikalasten välillä on havaittavissa sitäpaitsi synnynnäisiä käyttäytymiseroja jo hyvin varhain, ks. esim. Anna Rotkirchin - joka on muuten hyvin selväjärkinen naistutkija - luentolähteet: ”Children show sex-typed behaviour before they are able to label the sex of other children” (Ruble & Martin 1998; Kohnstamm 1989; Winraubet al. 1984 ym; lähde Anne Campbell: A Mind of Her Own, The Evolutionary Psychology of Women, 2002, 2-5)
http://www.jyu.fi/yhtfil/YFI-luentomateriaalit/k2008/Sukupuolikysymys/sp2_rotkirch.pdf
"Sitä en käsitä, kuinka joku voi kantaa sisällään niin paljon vihaa, että vastustaa tätä käsitystä henkeen ja vereen. Ketä sukupuolettomuus uhkaa? Kuka siitä kärsii, jos joku ei tunne kuuluvansa kumpaankaan ryhmään? Miksi se on niin hirvittävä asia, että ihmisten täytyy heittäytyä aggressiivisiksi?"
Mikä vuodatus tuo oli? En "vastusta käsitystä henkeen ja vereen", se vain edustaa tyypillistä konstruktionistisen paradigman mukaista käsitystä, joka ei pidä poikkitieteellisen ihmisen käyttäytymistä koskevan tiedon varassa lainkaan paikkansa. Tutkimuksessa niin vahva ideologisuus on pelkästään haitallista ja vastustan yhtä lailla muitakin irrationaalisia käsityksiä, joita pidetään aksioomina. Ja kyse ei ole sovinismista, heteroseksismistä tms. Minun puolestani kukin saa olla ja elää aivan kuinka haluaa.
T: sosiologi
Jep. Julkaisutilaisuus yllätti aggressiivisuudellaan. Livian vaikutti sekoavan omiin ajatuksiinsa ja unohtavan kirjan sisällön tarkastelun.
Minua kyllä rupesi ällöttämään ahdisteleva väite, että heteromiehet voivat tyydyttää seksuaaliset halunsa homojen kanssa. En siksi että inhoaisin homoutta vaan koska seksuaalisuus liittyy itsenä olemiseen. Livianin ajatuksesta voidaan johtaa ajatus että naisten kuuluu nauttia raiskauskokemuksista koska he kuitenkin haluavat seksiä.
Livian alkoi jatkokeskusteluissa vähätellä tyttöjen ympärileikkausten kieltoa ja piti klitoriksen tupen ja häpyhuulten silpomista sallittavana jos uskonto perustelee sen yhtä hyvin kuten juutalaisuus perustelee poikien silpomisen. Hekanaho ilmeisesti luulee, ettei lapsilla ole oikeutta seksuaaliseen koskemattomuuteen vaan heidän intiimialueet saa välineellistää rituaalisiin tarpeisiin.
Queer-tutkimus vaikuttaa ihan huuhaalta tai ainakin se ei oikein tunnu lisäävän ajatuksen resursseja.
Lainaus Laasaselta blogista: Sitä peliä, jossa kirja ei saa osakseen tieteellistä kritiikkiä, vaan vihaista ideologista ja poliittista hyökkäystä, kuten julkaisutilaisuudessa.
- vain yksi henkilö tilaisuudessa punehtui ilmeisen vihaisena eikä kyennyt omalta poliittiselta, vihaiselta asenteeltaan vastaamaan esimerkiksi kysymyksiin, jotka koskivat teoksen "tieteellisyyden" puutteita kuten käsitteiden määrittelyn puutteellisuutta, lähteiden käyttöä, omien ennakkoluulojen pukemista tieteen kaapuun sekavia tekstejä lainaamalla... Näihin aiheellisiin kysymyksiin ei kirjan kirjoittaja pystynyt vastaamaan tilaisuudessakaan. Vihaisuutta ja sovinistista poliittista agendaa paikalle päässeille tarjoili Henry Laasanen. Tieteellisyyden puutteestahan teosta ja tekijän otetta ja asennetta juuri arvosteltiin sekä omien ennakkoluulojen kierrättämisestä.
Vaikutelmani on, että kommentaattori oli tutustunut Laasasen kirjaan huomattavan tarkasti ja painotti selvin sanoin, että totta kai teoksen julkaiseminen pamflettina ja siihen liittyvä keskustelu on allright, mutta on ehdottoman propagandistista yrittää esittää, että kirja olisi tutkimusta tai tieteellinen teoria tai että se voisi perustua opinnäytteeseen, jossa ei olisi paljon huomauttamista - tieteellisin kriteerein.
terveisin kameran kanssa paikalla ollut
"En usko myöskään suuriin historiallisiin vaihteluihin ja mitenkään ihmeellisiin kulttuurisiin eroihin. Sukupuolikäyttäytymisessä on kulttuurisia eroja totta kai, mutta universaaleja sitäkin enemmän."
Ja tämäkös se sitten on Totuus? Se mitä yksi konservatiivinen kirjoittaja uskoo on totta ja silä sitä muut teoriasuunnat ja näkemykset kumotaan. Hui hai!
Samoin kummastuttaa se, minkälainen väki tänne innoissaan kirjoittaa, kun kommentit ovat tyyliä "feminismi voitetaan vain..." tai "feministit lyödään vain...." Taitaa olla aika selvää mistä porukoista kirja tulee ja mille sakille se on suunnattu. Toivoisin vain, että kaikilla sen lukijoilla olisi runsaasti huumorintajua ja kriittistä mieltä.
Huumorikirjana voipi olla paikallaankin.
Tyhmyyden ylistystäkö täällä lauletaan?
Suoraan sanottuna, Totuudesta (TM) puheen ollen, on lainattava Tuppuraista:
"Jos kaikki ymmärtäisivät, että sukupuoli on sosiaalinen konstruktio - ympäristömme, kulttuurimme ja kokemustemme muokkaama kokonaisuus"
...ja todettava, että tämä kommentti on niin pohjattoman lapsellinen, että sitä kiellettäessä voidaan todellakin puhua Totuuden (TM) lausumisesta. Harvat vakavalla naamalla esitetyt väitteet ovat niin ilmeisen vääriä, että näin voisi tehdä. Sikäli Totuudesta (TM) puhuminen on tässä tapauksessa poikkeuksellisesti oikeutettua.
"Mutta eikö asia jää hieman puolitiehen, jos et ota lainkaan kantaa siihen, miten miehet voisivat parantaa statustaan ja sitä kautta menestyä paremmin naismarkkinoilla?"
Otan siihen kyllä kantaa kirjassa ja sehän on kirjan ilmeinen sanoma, joka "saamattomille nörteille" voidaan kirjan perusteella antaa. Eli pärjätäkseen seksuaalisilla markkinoilla miehen on investoitava markkina-arvoonsa ja kykyihinsä tehdä naisiin vaikutus. Eli käytävä salilla, hankittava varallisuutta ja statusta ja luettava pelimiesten oppaita.
"Nyt jää sellainen tunne, että kaikki paha on naisesta ja nimenomaan naisten pitää muuttua, että tämä "dilemma" saataisiin oikaistua."
En esitä kirjassa, että naisten pitäisi muuttua. Naisten seksuaalinen valta on mielestäni täysin legitiimi vallan muoto ja "luonnollinen" osa sosiaalista kanssakäymistä.
Keskimäärin tyttö- ja poikalapset leikkivät miten leikkivät, koska se tulee heiltä luonnostaan. Tämä on selvää jokaiselle, jolla on itsellä omia lapsia tai on seurannut lasten kasvua läheltä.
Nimenomaan. Esim. leikkikaluiksi valikoituvat ne autot ja nuket, vaikka sukupuolia kohtelee kuinka tasapuolisesti.
Muutenkin näille konstruktionisteille toivoisi ihan rauhallista ympäristön tarkkailua, eikä omien toiveiden ("näin pitää olla, koska sitten kaikilla olisi kivempaa") projisoimista todellisuudeksi.
Voi tosiaan käyttää niinkin yksinkertaista esimerkkiä kuin halu/suostumus seksiin (lähes) tuntemattoman kanssa.
Tuntuu, että naiset tekevät jo ihan helvetisti asioita pärjätäkseen pariutumismarkkinoilla
Niin, kelvatakseen miesten seksuaaliselle eliitille.
(sitä laihduttamisen, karvanopoiston, meikkaamisen jne jne jne määrää!)
Siinä sitä on sukupuolen sosiaalista konstruktiota kerrakseen, kun naisparka joutuu meikkaamaan parhaita miehiä miellyttääkseen.
Konstruoikaapa huviksenne, kun se varmaan teiltä kätevästi käy, sukupuolenne sosiaalisesti sillä tavalla, että a) lopetatte meikkaamisen ja b) haluatte satunnaiseksiä yhtä paljon ja yhtä monien kumppanien kanssa kuin miehet - tai siis anteeksi, yhtä paljon kuin ne yksilöt joukossamme, jotka on sosiaalisesti konstruoitu miehiksi.
Onnistuuko?
"on ehdottoman propagandistista yrittää esittää, että kirja olisi tutkimusta tai tieteellinen teoria"
Jos tuota aikoo esittää, niin samalla lausuja yrittää kumota lukuisat kirjassa käytetyt lähteet, joissa esitetään hyvin samansuuntaisia ajatuksia, kuten Baumeisterin & Ticen kirja "Social dimension of sex", Symonsin "Evolution of human sexuality" Tai Townsendin "What men want what women want". Omassa kirjassani samntyyppiset ideat esiintyvät jatkojalostettuina eteenpäin.
Ja mitä Hekanahon lukemisiin tulee, veikkaan luultavan paikkansapitävästi, että hän ei ole lukenut ainuttakaan kirjani keskeisistä lähteistä - edellä mainitut mukaan luettuna.
"Ja tämäkös se sitten on Totuus? Se mitä yksi konservatiivinen kirjoittaja uskoo on totta ja silä sitä muut teoriasuunnat ja näkemykset kumotaan. Hui hai!"
Minä en todellakaan ole mikään konservatiivi, mutta poliittiset näkemykseni eivät myöskään liity yhtään millään tavalla siihen, millaisena näen sukupuolet vertailevan tutkimuksen valossa.
Minulla ei kuitenkaan ole tapana liittää omia toiveitani tai poliittisia näkemyksiäni siihen, millaisena näen todellisuuden. Tai ainakin pyrin reflektoimaan niitä, toisin kuin eräät muut täällä.
Sukupuolirooleihin liittyy selkeästi todennettuja universalismeja, joista löytyy hyvin paljon kirjallisuutta. Eivät ne ole _minun_ mielipiteitäni.
Minusta se selitys ei yksinkertaisesti ole uskottava, että biologia vaikuttaa ihmisiin ainoastaan kaulasta alaspäin ja että esimerkiksi sukupuoliin liittyvät universalismit olisivat arbitraarisia mielivaltaisia konstruktioita, jotka voisivat aivan hyvin olla toisinkin. Mutta tämä ei liity millään tavalla siihen, miten asioiden minusta _pitäisi_ olla.
Myös sosiologian piirissä realistisempi ihmiskuva on alkanut jälleen vallata alaa ja paluu westermarckilaisille juurille onkin minusta erittäin tervetullut kehityssuunta.
T: sosiologi
Tällaista tuubaa suoltaa "sosiologi": Sukupuolirooleihin liittyy selkeästi todennettuja universalismeja, joista löytyy hyvin paljon kirjallisuutta. Eivät ne ole _minun_ mielipiteitäni.
Minä: Niin mutta kun tuokin on kovasti poliittisväritteinen ja kiistelty kanta, jonka takana ei suurin osa tutkijayhteisöstä seiso. Tarjoilet kuitenkin täällä kiisteltyä marginaaliteoriaa ikään kuin testattuna ja hyväksyttynä totuutena tai tieteellisen tutkimuksen tuloksena. Sitä tuo marginaalikanta ei kuitenkaan ole.
"Sosiologi" jatkaa: Minusta se selitys ei yksinkertaisesti ole uskottava, että biologia vaikuttaa ihmisiin ainoastaan kaulasta alaspäin ja että esimerkiksi sukupuoliin liittyvät universalismit olisivat arbitraarisia mielivaltaisia konstruktioita, jotka voisivat aivan hyvin olla toisinkin. Mutta tämä ei liity millään tavalla siihen, miten asioiden minusta _pitäisi_ olla.
Minä: Niin, sinusta on näin tai noin. Sosiologien enemmistö ei ole kanssasi samaa mieltä sen paremmin muin muukaan tutkimushommissa. Eli subjektiivisia sukupuolikonservatiivisia kantojasihan sinä täällä kirjoittelet.
Lasolin mukaan: Jos tuota aikoo esittää, niin samalla lausuja yrittää kumota lukuisat kirjassa käytetyt lähteet, joissa esitetään hyvin samansuuntaisia ajatuksia, kuten Baumeisterin & Ticen kirja "Social dimension of sex", Symonsin "Evolution of human sexuality" Tai Townsendin "What men want what women want". Omassa kirjassani samntyyppiset ideat esiintyvät jatkojalostettuina eteenpäin.
Minä: Mutta mutta.... kun suurin osa tutkijoista ei pidä noita lainaamiasi kirjoja eikä nettilähteitä tieteellisesti pätevinä ja vakavasti otettavina. Se taitaa olla yksi voimakas kritiikki, jonka Lasolin kirja kohtaa kerran toisensa. Ei noita näennäisteorioita "jalostus" muuksi muuta. Vakavasti otettava tutkimus vetoaa ihan toisiin lähteisiin - ja hyvä niin!
"Mutta mutta.... kun suurin osa tutkijoista ei pidä noita lainaamiasi kirjoja eikä nettilähteitä tieteellisesti pätevinä ja vakavasti otettavina."
Siis kuka on ylipäätään lukenut ne ja kuka ei pidä niitä pätevinä?
En minä ole tavannut yhtään tutkijaa, joka olisi lukenut esim. kirjan "Sosial dimension of sex".
Olen aika sanaton tämän edessä. Olen kuvitellut, ettei enää tällaiseen törmäisi, jossa evoluutiopsykologian aika peruskamaa pidetään jonain poliittisena konservatismina tai "marginaaliteorioina". Esimerkiksi Hamiltonin sukulaisvalinnan teoriaa tai Triversin teoriaa sukupuolia erottavista vanhemmuusinvestoinneista sovelletaan ihan rutiininomaisesti niin evoluutiobiologiassa kuin ihmistieteellisissä sovelluksissa. Evoluutioteoreettisiin ideoihin suhtaudutaan sosiologiankin piirissä jo ihan eri tavalla kuin jokunen vuosi sitten- ne ovat usein jo peruskursseilla esillä esimerkiksi tunteita, sukupuolia ja insestitabua käsiteltäessä.
Illan jatkoja vaan.
T: s
Laasonen: En minä ole tavannut yhtään tutkijaa, joka olisi lukenut esim. kirjan "Sosial dimension of sex".
hohhhooo.... Eikös tuo jo kerro aika lailla koko kirjan uskottavuudesta ja arvovallasta tutkijayhteisössä???
"hohhhooo.... Eikös tuo jo kerro aika lailla koko kirjan uskottavuudesta ja arvovallasta tutkijayhteisössä???"
WTF? Missä ihmeen tutkijayhteisössä?
Tuolta Baumeisterin sivustolta löytyvät pdf-muodossa esim. seuraavat artikkelit, joiden tieteellisyyden halukkaat voivat käydä kumoamassa.
http://www.psy.fsu.edu/~baumeistertice/pubs.html
Baumeister, R.F. & Vohs, K.D. (2004). Sexual Economics: Sex as Female Resource for Exchange in Heterosexual Interactions. Personality and Social Psychology Review, 8, 339-363
Baumeister, R.F., & Twenge, J.M. (2002). Cultural suppression of female sexuality. Review of General Psychology, 6, 166-203.
Baumeister, R.F., Catanese, K.R., & Vohs, K.D. (2001). Is There a Gender Difference in Strength of Sex Drive? Theoretical Views, Conceptual Distinctions, and a Review of Relevant Evidence. Personality and Social Psychology Review, 5, 242-273.
Baumeister, R.F. (2000). Gender differences in erotic plasticity: The female sex drive as socially flexible and responsive. Psychological Bulletin, 126, 347-374.
Esim. artikkeli Is There a Gender Difference in Strength of Sex Drive? :
"All the evidence we have reviewed points toward the conclusion that men desire sex more than women. Although some of the findings were more methodologically rigorous than others, the unanimous convergence across all measures and findings increases confidence. We did not find a single study, on any of nearly a dozen different measures, that found women had a stronger sex drive than men. We think that the combined quantity, quality, diversity, and convergence of the evidence render the conclusion indisputable.
Hence many male–female
romantic interactions will take the form of the man offering
the woman some resources (commitment, flattery,
food, entertainment, money, companionship) to
induce her to commence a sexual relationship."
1.) Sukupuoli ei itsessään ole mikään sosiaalinen konstruktio, vaan biologinen.
2.) Sen sijaan se, miten tätä biologista sukupuolta eri kulttuureissa käsitellään, perustuu sosiaalisiin käytäntöihin (kasvatus, perinteet, vertaisryhmät jne).
3.) Vain tässä merkityksessä sukupuoli on sosiaalinen konstruktio; sukupuolen oppiminen on enkulturoitumista biologisista lähtökohdista.
4.) Kun mukaan otetaan vielä psykologiset tekijät, voidaan puhua myös eri sukupuoli-identiteeteistä ja niiden kehittymisistä.
5.) Mies ja nainen ovat sukupuolia. Heteroseksuaalisuus, homoseksuaalisuus ja kaikki muut vastaavat ovat sukupuoli-identiteettejä.
On erotettava käsitteet sukupuoli ja sukupuoli-identiteetti.
Esimerkki:
"Mies" on biologinen sukupuoli, "homoseksuaalinen mies" on sosiaalisesti ja psykologisesti biologian päälle rakentunut sukupuoli-identiteetti.
Luepa Tuija Pulkkista ja Judith Butleria. Koska sukupuolta voi tänäpäivänä korjata, ei biologinen sukupuoli ole mikään muuttumaton annettu. Lisäksi on olemassa myös intersukupuolisia ihmisiä.
"Koska sukupuolta voi tänäpäivänä korjata, ei biologinen sukupuoli ole mikään muuttumaton annettu."
Totta. Mies tai nainen voi leikkauksin korjata eli muuttaa sukupuoltaan. Pontimena on seksuaali-identiteetti, joka on psykososiaalinen konstruktio - jota sukupuoli ei puolestaan ole.
"Lisäksi on olemassa myös intersukupuolisia ihmisiä"
Kyllä. Joskin harvinainen ilmiö. Voidaan kyllä minun puolestani laskea myös sukupuoleksi. Intersukupuoliset ihmiset voivat miesten ja naisten tapaan tehdä leikkauksia identiteettinsä eli omakuvansa ja muiden mieltymystensä mukaisesti - ellei heitä sitten ole muunnettu jo heti syntymän jälkeen. Tämähän on myös eettinen ja juridinenkin kysymys.
Tuija Pulkkista ja Judith Butleria saatan hyvinkin lukea! Nyt yöpöydällä on iltasatuna Carl Jungia, lapsille luen puolestaan Lewis Carrollin mainiota tarinaa Liisan seikkailut ihmemaassa.
"Luepa Tuija Pulkkista ja Judith Butleria."
Sanot ettei ole biologisia sukupuolia ja perustat väitteesi sille, että Butler ja Pulkkinen ovat sitä mieltä. Aika söpöä:)
Siitä, että sukupuoli ei ole kulttuurinen konstruktio, on useita todisteita. Ensinnäkin kaikki tunnetut kulttuurit tekevät erottelun miehen ja naisen välillä ja kaikkialla naiset ovat hoivanneet ja hoivaavat jälkeläisiä miehiä enemmän. Kyseessä on universalismi.
Toisekseen Dominikaanisesta tasavallasta löytyy mielenkiintoinen luonnollinen koejärjestely. Tapauksesta voi lukea useista eri lähteistä, esimerkiksi Henry Gleitmanin psykologian oppikirjoista (Psychology, eri painoksia) ja Steven Pinkerin teoksesta The Blank Slate. Seuraan tässä Heikki Sarmajan (1996) esittelyä tapauksesta.
Siellä on muutama kylä, jossa esiintyy valehermafroditismiksi kutsuttua perinnöllistä ilmiötä. Siellä syntyy vauvoja, jotka ovat sukupuoliselta ilmiasultaan tyttöjä ja tyttöinä heitä myös kohdellaan ja kasvatetaan.
Murrosiässä kuitenkin hormonit hyrähtävät käyntiin. Erehdys paljastuu. Sukupuolinen ilmiasu muuttuu miehiseksi. Se vastaa heidän todellista hormonitoimintaansa, joka ei vielä sikiövaiheessa ollut tuottanut miehisiä elimiä. Mitä arvelette queer-ihmiset, kumpana sukupuolena nämä tyttöinä kasvatetut henkilöt jatkavat elämäänsä murrosiän jälkeen? Jatketaanko saman roolin vetämistä jatkossakin?
No ei jatketa. Nämä kulttuuriset tytöt mutta biologisesti miehet yksinkertaisesti ryhtyvät miehiksi. Lähes kaikissa tunnetuista tapauksista (suhteessa 15/1) he rakastuivat tyttöihin ja menivät naimisiin naisen kanssa. Eli hormonit ylittivät kulttuurisen kasvatuksen.
T: s
Tämä kuuluu taas niihin asioihin, joita ei kai 'kuuluisi' sanoa, koska mainstream ei tästäkään asiasta totuutta hyväksy.
Näin ollen, jos sana 'astraalitaso' herättää närästystä, suosittelen jättämään tämän postaukseni lukematta. Ei ainakaan tarvitse nälviä sen jälkeen, olen kyllä jo kuullut kaikki kommentit vuosien varrella, niin että turhaakin moinen olisi.
Ja sitten asiaan.
Totuus sukupuolesta nimittäin ei ole fyysiseen kehoon pelkästään sidoksissa - niinpä sitä ei voi noinvain muuttaa vain hormoneita syömällä ja fyysistä kehoa silpomalla ja vääristämällä.
Sukupuoli on ensisijaisesti energian polariteetti ihmisessä. Miehillä on yang-polariteetti (eli plus, eli positiivinen), joka on ulospäinsuuntautunut, avautuva, kohoamaan ja avartumaan pyrkivä, jne. Ja naisilla vastaavasti yin-polariteetti (eli miinus, eli negatiivinen), eli itseensä käpertymään pyrkivä energian suuntaus.
Tämä selittää osittain sukupuolten toisiaan kohtaan tunteman vetovoiman (kuten magneetissa, vastakkaiset vetävät toisiaan puoleensa, samat navat hylkivät).
Homoseksuaalisuus taas selittyy myöskin yhtä helposti, sillä monia inkarnaatioita vaikkapa naisena elänyt sielu yhtäkkiä ruumiillistuessaankin miehen kehoon, tuntee silti vaistomaista vetovoimaa miehiä kohtaan, ja hänen energiapolariteettinsa tällöin pysyykin yin-energiana (eli miinuksena, eli negatiivisena), vaikka hänellä on miespuolinen keho. Tällaisia vääristymiä karma tällä planeetalla aiheuttaa - ilman moista karmalastia, homoseksuaalisuutta ei edes olisi, sillä silloin voitaisiin noudattaa normaalia ja luonnollista rytmiä, jossa ihminen ruumiillistuu vuorotellen miehen ja vuorotellen naisen kehoon, säilyttäen tällä tavalla tasapainon, kiintymättä kummankaan sukupuolen kehoon liiaksi.
Tämä selitys tietenkin hivenen yksinkertaistaa asiaa, sillä oikeastihan on lisäksi otettava huomioon chakrojen pyörimissuunta, eetteri-, astraali-, mentaali-, kausaali-, jne. -kehojen polariteetit ynnä muuta merkityksellistä kamaa, mutta olen muutenkin jo ihan tarpeeksi sekava selittämään asioita, saati että ymppäisin tähän sitten kaiken kerralla - tästä yksinkertaistuksesta kuitenkin selviää paremmin, mistä on pohjimmiltaan sukupuolessa kyse.
Hermafrodiitit, eli kaksineuvoisetkin ovat enemmän jompaakumpaa sukupuolta, johtuen juurikin siitä, että energia ei voi olla kahta eri polariteettia yhtaikaa yhtään sen enempää kuin magneetin puolisko siihen pystyy.
Näistä ja muutamista muista syistä johtuen, en tunnusta muita sukupuolia kuin miespuolinen ja naispuolinen, sillä ne ovat universaaliset (siis maailmankaikkeuden kattavat) ainoat energiapolariteetit koko olemassaolon kirjossa. Kaikki muu on sen päälle rakennettua ihmisen egon jatketta, joka on kuin tulitikuista koottu rakennus. Se voi näyttää sievältä, mutta pienikin kevättuulonen pyyhkäisee sen mennessään ja paljastaa sen illusorisen luonteen - eihän se mikään oikea talo ollutkaan!
- Vortac
Sosiologinörtin normipäiväkö? Sosiologin arkipäivä koostuu tutkimuksen tekemisestä, toisten tutkimusten lukemisesta, lähteiden tarkistamisesta ja tekstin kirjoittamisesta. Suurin osa sosiologinörteistä kokee korkeintaan kerran elämässään kirjansa julkistamisen. Julkaisupäivä on harvinainen juhlapäivä.
Vortac: arvostelet yksinkertaisiksi ja ilmiselvää totuutta ymmärtämättömiksi ihmisiä, jotka uskovat konstruktionismiin, ja itse tarjoat tilalle energioita ja chakroja? Newsflash: ei liene sinunkaan "totuutesi" mikään tieteellisesti todistettu ja yleispätevä selitys sukupuolille.
Mutta se on sinulle totta. Kuten konstruktionismi jollekin toiselle. On väsyttävää kiistellä siitä, kumpi on oikeassa: totuus on relatiivinen asia. Se riippuu tulkitsijasta. Turha syytellä toista ymmärtämättömyydestä, jos ei itsekään ymmärrä, mitä hän haluaa sanoa/pitää totena.
Anonyymipelle: hommaa nimimerkki, jos haluat, että luen kitinöitäsi.
- Vortac
Nimimerkki Naurava turska.
"Anonyymipelle: hommaa nimimerkki, jos haluat, että luen kitinöitäsi."
Mikä ihme siinä on, että joillakin on pakko kirjoittaa solvaavaan tyyliin? Ihan sama onko nimimerkkiä tai ei, argumentit ovat argumentteja - vain niillä on merkitystä. Ymmärrän kyllä, että keskustelu on helpompaa, kun voi osoittaa kirjoituksensa tietylle nimimerkille. Mutta miksi solvata?
Ristiriitaista, kaikki niin ristiriitaista, Henry, ja viitannet tekstissä vielä itseesi fiksuna miehenä.
Ala-arvoista on myös ihmisten täällä panetella mm. Liviaa ja vähätellä tämän lukeneisuutta, kuka sitä sitten täällä tekeekin. Myös blogin kirjoitustyyli on hieman turhan epätäsmällistä, toivottavasti kirja ei ole yhtä aukkoinen. Feministeillä on nimittäin kaikki kunnon argumentit vielä käyttämättä, nyt vasta lämmitellään, ja alustetaan asiaa. Henry sinulla on hyviä pointteja, mutta liikaa aukkoja. Asiasta saisi koherentin, jos paneutuisit vielä naistutkimukseen, etkä pitäisi sitä vihollisena vain koska et näytä ymmärtävän mistä siinä on kyse. Syyllistyt itse juuri siihen mistä naistutkimusta syytät. Tai mistä sitä täällä yleisesti syytetään.
Huvittavaa, miten joku täällä nimittelee mikä se nyt olikään, pms-hirviöksi tms. Eikös tuollainen nimittely ole juuri hormooneiden edesauttamaa agression ilmaisua? Miesten hormoonit siunatut ja naisten kirotut, vai?? Eikös teidän juuri pitäisi kuolata kaikkea naisten hormoonitoimintaan liittyvää, vai olisiko se niin, että nainen on vain seksi, ja kaikki muu naisessa on ällöä?
Kovasti on tunteita ja haukkumista nähtävissä, ihan minkä vaan sukupuolen osalta. Tämä on tyhmien ihmisten turha sota, kuten sodilla on tapa olla.
En kyllä ymmärrä. Näen ympärilläni kulttuurin, jossa pelataan kaikilla mahdollisilla panoksilla, joita ihminen voi vain määritellä. Itse en ole koskaan saanut yhdeltäkään mieheltä tarpeeksi seksiä. Olen myös aina pariutunut alaspäin. Lisäksi arvoni miesten silmissä on kasvanut, vaikka mies-otos on suuri, enkä sitä salaile. (Ilmeisesti olen siis mukava, vaikkei minua jaksaisi niin paljon paneskella kuin haluan). Toisaalta saan nyt parempia miehiä, koska nuorena tyttönä manipulaatioon pyrkivät itseäni vanhemmat miehet halusivat saada minut. Ja saivatkin, jopa vasten tahtoani. Nyt tapailen samanikäisiä kilttejä ja älykkäitä miehiä, joiden kanssa seksi on molemminpuolista nautintoa ja leikkiä. Katson siis, että arvoni markkinoilla on kasvanut, kysynnän määrä ei ole vähentynyt, mutta kovempaa hintaa maksetaan, eli parempi vaihtoarvo, saan vastineeksi kaiken haluamani, mikä on seksiä ja rakkautta ja ystävyyttä. Nuorempana en saanut kuin nimittelyä, tyttöystävä tai lutka, sekä että ja joko tai koko ajan.
Kaiken lisäksi olen aina pariutunut alaspäin, enkä ole koskaan suostunut, että kukaan maksaa mitään puolestani treffeillä. (Vaikka en ole varsinaisesti varakas, olen kyllä ahkera ja menestyvä, mutta välillä olen jopa ollut työkyvytön.) Itseasiassa olen koko elämäni kieltäytynyt treffeistä, yhtä kertaa lukuunottamatta, joka oli kuvottava kokemus sikäli, kun mies reteänä makseli laskua suurin elein. Sitä ennen ja sen jälkeen olen pitänyt treffejä ehdottavaa miestä jotenkin yksinkertaisena ja sukupuoli-pelejä pelaavana. En halua leikkiä naista jonkun miehen mieliksi. Haluan olla oma itseni ja haluan miehen joka on oma itsensä. Ja jolla on mielellään seksuaalista mielikuvitusta enemmän kuin se että pitää saada penis tungettua juuri sinne minne sen haluaa, ja se minne sen haluaa perustuu siihen, että voitetaan jonkun toisen tahto tai suoritetaan jonkun toisen haaste (esim. homososiaalinen, millä siis ei ole paljoakaan tekemistä käsitteenä homoseksuaalisuuden kanssa.)
Sosiologinörtti taitaa kertoa jonkun tietyn ryhmän jakamista merkityksistä. Olen kohdannut samoin ajattelevia miehiä, mutta kiertänyt kaukaa, koska en pääse samalle aaltopituudelle. Eikä se johdu siitä, ettenkö ymmärtäisi näiden noudattamaa logiikkaa, vaan että ymmärrän sen sokeat pisteet ja virheet. Itse pidän heteroseksuaalista parisuhdetta viime kädessä miehen ja naisen välisenä neuvotteluna. Vaikka en kielläkään yhteiskunnallista epätasa-arvoa, en miehiin, enkä naisiin kohdistuvaa. Epätasa-arvo antaa puitteet, joissa on mahdollista toteuttaa suhdettaan ja sukupuoliaan ja seksuaalisuuttaan. Aika paljon miesten ja naisten välistä yksilötason kekseliäisyyttä, luovuutta ja rakkautta jää toteutumatta yhteiskunnallisten rakenteiden vuoksi. Rakenteet tukahduttavat ja muokkaavat paljon, niin naisen kuin miehen seksuaalista itsetoteuttamista.
Kasva Henry yli tästä ja tee uusi rohkea veto, jossa syöt osan sanoistasi ja pahoittelet ja esität paremman teorian, johon on yhdistelty osasia eri teorioista! Kyllä sinä pystyt siihen, et varmasti ole vielä menettänyt älyllisen kehityksen mahdollisuutta vihan syövyttävälle vaikutukselle. Saatat vaikka kasvattaa arvoasi markkinoilla, joilla mitataan suoraselkäisyyttä, rohkeutta ja ritarillisuutta. Ehkä saavuttamasi seksi-resurssi rakastuu sinuun (uudelleen?) ja puhkeaa himoon johon hukut. Minäkin silloin palkitsisin sinut olemalla ylpeä siitä, että olen kollegasi.
Joku pop-biisi menee näin: "Jos sä leikit miestä, mä leikin aina naista, mut jos sä leikit niin, leikitään aina." Eikö voisi nämä leikkimiset ja panettelut lopettaa??
Olis kyllä kivaa tavata sellainen kunnon panomies. Seksuaalista pääsyä ei tarvitsisi evätä, jos miehen seksuaalisuus olisi sellainen valjastettavissa oleva voimavara kuin sen Henry ja muut kehuskelevat olevan.
Täytynee loppuun vielä mainita, etten ole lukenut kirjaa, vaan kommentoin vain sisällysluetteloon ja blogiin kommentteineen vedoten. Pääväitteet siis ovat tiedossa, niihin annan oman näkemykseni, eikä ole tarkoitus uudelleen tuottaa Henryn argumentteja, vaan oma käsitykseni argumenttien sisällöstä ja kosketuspinnoista. Jos asia menee mahdottomaksi, täytyy kai se kirja lukea ja kirjoittaa vaikka samalla vasta-argumentit ja kritiikin kohta kohdalta.
Sori kiireistä johtuvista pöllöyksistä, tai mitäpä niitä anteeksi pyytelevään vaikka joku samanmoisisa sammakoita pyrskäyttelevä alkaisikin vittuilla ja haukkua.
T: Luuserin Akka
Siinä olen Luuserin akan kanssa samaa mieltä, että kiihkoilu asian tiimoilta ei hyödytä ketään.
Henryllä on ideaa jutuissaan, mutta valitettavasti monet Henryn puolustajat täällä räyhäämisellään ja vihamielisyydellään karkottavat potentiaalista kohdeyleisöä ja lisäävät ennakkoluuloja.
Lähetä kommentti