Laasasen julkinen esiinmarssi herättää yhden kysymyksen: Miksi hänen näkemyksensä kiinnostavat mediaa? Laasasen tutkimus on heikkotasoista, vanhanaikaista ja näennäistieteellistä. Ilmeisesti miesnäkökulmasta on huutava pula tasa-arvokeskustelussa, kun tällaisetkin näkemykset nostetaan esiin.
Laasasen aatteellisesti vääristynyt ja pseudotieteellinen kehitelmä muistuttaa inhottavalla tavalla ruotsalaisten hurufeministien vastaavaa rakennelmaa, "sukupuolivaltateoriaa".
Olen 54-vuotias näitä juttuja sekä elänyt että tutkinut leidi. Laasanen-parkaa kuunnellessa ei tiennyt itkeä vai nauraa. Onko hän oikeasti joku "sosiologi"? - - Laasasella ei ole mitään tajua alan tieteellisestä keskustelusta eikä tutkimuksesta. Hänen argumentaationsa on paitsi karkeaa ja epätäsmällistä myös tavattoman infantiilia. Mieheni taas väittää, että Henry Laasanen on kirjoittanut kirjansa vain puhtasti vitsiksi, jota ei ole tarkoitettukaan vakavaksi keskustelunaiheeksi. Mutta se vain sattui menemään läpi kuin väärä raha...
torstai 21. helmikuuta 2008
Kriittisiä puheenvuoroja
Jotta blogi ei menisi vain tylsäksi kehumiseksi, annetaan sananvuoro välillä kriitikoille: Seksualistin päiväkirjasta löytyy kirjoitus Henry "unelmana 3 kertaa viikossa" Laasanen, josta ja jonka kommenttiosastolta seuraavat hauskat poiminnat:
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
9 kommenttia:
Miksihän naiset niin kärkkäästi telovat miehen haluun ja yksityiseen perustuvan tutkimusotteen infantiilina? Onko feminismistä poikkeava tutkimusote epä-älyllistä? Eikä miehen yksityinen olekaan yleistä?
Laasanen, et olisi saanut tutkimustaan läpi Turussa tai Tampereella. Helsingissä olisi ollut häviävän pienet mahdollisuudet. Jyväskylässä itsenäisellä miestutkimuksella on hitusen mahdollisuuksia poikkeuksellisen lahjakkaalle ihmiselle. Tampereella ja Turussa tuollainen olisi tieteen teon laadusta ja totuusarvoista piittaamatta dumpattu alimpaan helvettiin "kriittisen miestutkimuksen" eli naistutkimuksen laitoksen suunnasta. Tietämisen ja tieteen teon kannalta on vaarallista että miestutkimus sijaitsee naistutkimuksen laitoksessa kuten se valitettavasti sijaitsee yliopistomaailmassa.
Ei voi kuin olla samaa mieltä tuon Seksualisti-palstalla kirjoittaneen kanssa Laasasen epätieteellisestä ja naiivista mutta ilmeisen populaarista ja siksi kaupallisesti potentiaalisesta otteesta.
Eikä kaupankäynnissä mitään pahaa, kirjallaan tutkija saanee jos ei muuta niin korjatuksi omaa positiotaan markkinoilla. Olen kuullut että monet nykynaiset arvostavat miehen älykkyyttä! :-)
Joku kommentoija sanoi: "keskustelussa on onnistuneesti sivuutettu se tosiasia, että naiset ja miehet kypsyvät henkisesti eri tahtia, ja siksi tuolla markkinoilla koetaan niin paljon mielipahaa, puolin ja toisin".
Juuri tästä tässä Laasasen esiin nostamassa "rakenteellisessa epäkohdassa" tietysti on pohjimmiltaan kyse. Jos hän olisi "analyysissaan" kyennyt irrottautumaan miehen saamattomuuden itkusta, kokhoamaan helikopteriperspektiiviin tarkastelemaan ilmiötä ja päässyt em. havaintoon asti, tästä olisi voinut avautua kiintoisia tutkimuskysymyksiä. Tähän heikkoon kirjaan ei olisi metsää tarvinnut tuhlata.
Ihan oikeaa tutkimusaineistoakin olisi saattanut löytyä. Mutta se taas olisikin vaatinut oikeaa tutkijan ammattitaitoa, kovaa työtä eikä pelkkien luulojen ja omien asenteiden muka-tieteellistä formulointia... :-) Ei millään pahalla!
Mutta jos tämä on suomalaisen miesliikkeen tieteellinen taso, on vielä matkaa aitoon tieteeseen.
Lukematta tutkimustasi, en voi ottaa kantaa sen tasoon tieteellisessä mielessä. Keskeinen kysymys lienee kuitenkin se, että kaikki tutkimukset eivät voi olla huippututkimusta. Miksi ei saisi tehdä huonotasoista tutkimusta? Sellaistahan ei tarvitse sitten kenenkään pakolla tai vapaaehtoisestikaan lukea, sen kun jättää suosiolla niille, jotka eivät paremmasta tiedä.
Se, joka provosoituu tutkimustuloksista itse osoittaa oman tieteellisen kykynsä arvioida toisten tekemiä tutkimuksia. Tutkimustulosten johtopäätöksistä sen sijaan syntyy aina keskustelua, mutta kuten sanoin aluksi, en ole lukenut niin en ala arvuutella.
Olet saanut julkisesti otsaasi leiman "Saa lyödä". En kadehdi asemaasi, mutta arvostan rohkeuttasi. Nämä "femakkonartut" osoittavat ideologiansa mukaista pelkuruutta käymällä kiinni sinuun henkilönä, joten toivottavasti asetat heidän parjauksensa omalle, arvoiselleen tasolle.
Arvoisa Laasanen, siteerasit tässä vain aloituspuheenvuoroani ja loppukaneettiani. Itse kritiikki jäi siteeramatta - ja samalla vaille vastausta.
Miten aiot vastata tieteenfilosofiseen kritiikkiin, jonka mukaan kirjasi perusargumentit sortuvat virheellisiin yleistyksiin, ad hoc -argumentteihin, sosiobiologian väärintulkintoihin ja kulttuuriseen yksinkertaistavaan essentialismiin?
Mielipiteitä voi toki aina kirjoissa julkaista, mutta sosiologiaksi kirjasi ei yllä.
Ensinnäkin, näyttää siltä, että ole lukenut itse kirjaa, joten kritiikki sinällään vaikuttaa omituiselta siitä lähtökohdasta käsin. Toiseksi, "vanhanaikaisuus", joka toistuu tekstissä, ei liene kovin hyvä kritiikin perusta.
Kritiikissä on siten liikaa liian omituisia väitteitä jotka laitat suuhuni, että siihen on vaikea sanoa mitään.
Ja Foucaultia olen lukenut liikaakin. Ei hänellä ole mitään mielenkiintoista tai merkittävää sanottavaa seksuaalisuudesta. Käsittelelen häntä seuraavassa postauksessani.
Olisi erittäin mielenkiintoista kuulla näiden "tieteellisyyden" (tuskin itsekään tietävät mitä tuolla tarkoittavat) perään meuhkaavien anonyymien seksualistien omasta kyvykkyydestä arvioida akateemisia tutkimuksia.
Jotenkin tulee sellainen fiilis, että aivan valtaisaa omaa kokemusta ei tieteellisestä tutkimuksesta ole, mutta google on kyllä ollut ahkerassa käytössä. :)
Kelpaako tieteenfilosofian opinnot?
Luultavasti olisi hedelmällisempää keskustella, pitävätkö jotkut väitteet paikkansa, ja jos ei, niin mitä vikaa niissä on - kuin väitellä kysymyksestä "Onko joku tieteellistä".
"Kelpaako tieteenfilosofian opinnot?"
No jos tohtorin hattuun asti olet päässyt, niin mikäs siinä.
Lähetä kommentti