Vanha formaatti jatkuu

Loka-Laitinen:

Suomen televisioon on kopioitu ruotsalainen ohjelmaformaatti. Keskustelua vetää kaksi kiukkuista feministiä, joita televisiossa on yllin kyllin. Keskustelijoiksi on valittu - - kiintiöheterona joku vastenmielinen kokolihaa syövä miehenroikale. - - Viime vuosikymmenellä kiintiöheteroa edustivat kansanedustajat Sulo Aittoniemi ja Erkki J. Partanen, jotka ohjelman käsikirjoittajien tahdon mukaisesti nolasivatkin aina itsensä.

Sama formaatti jatkuu Ykkösen aamu-televisiossa perjantaina 29.2 klo 7.50-8.00 - aiheena miesten tasa-arvo-ongelmat. Yleläiset eivät (taaskaan) ole muistaneet lukea Tulva-lehteä:

"Maltillinen tasa-arvokeskustelu loppuu Tulvassa. Uuden miesliikkeen nousu on kiinnostavaa. Kotron ja Sepposen tuore artikelikokoelma on pääosin luokaton. Olen viime aikoihin asti ajatellut, että miesliike ja naisliike voivat kulkea rinta rinnan. Nyt on alkanut tympiä, että miesliikkeen suuri missio tuntuu kuitenkin olevan naisten mollaaminen. Tulvassakin on ajateltu, että vaikenemme nämä miesasiamiehet kuoliaaksi, mutta nyt on aihetta vastaiskuun".

Lisäys: IS-keskustelu aiheesta: Miksi miehiä ei kuulla tasa-arvoasioissa?

Netissä katsottavissa.

Naiset rikastuvat

Julkaisutilaisuudessa tuli kiistaa sekä vastakeskustelijan että yleisön edustajan kanssa siitä, pitääkö väite resurssien siirtymisestä miehiltä naisille paikkansa ja pitääkö erityisesti tämä tutkimus paikkansa: Women to hold 60% of UK wealth by 2025

Women will ow 60% of the nation's personal wealth by 2025, due to the rise of a cohort of financially sophisticated younger women adding to the traditional sources of female wealth such as marriage and inheritance.

Samaa aihetta käsittele myös tutkimus: Shockingly wealthy women - News & Trends - Brief Article - Statistical Data Included

Women now control 51.3 percent of personal wealth in the United States, according to the Federal Reserve Board.

Uikuttava mies tappaa halun seksiin.

Tieteellisesti tarkasteltunakaan Henry Laasasen väitteissä ei ole mitään uutta löydöstä. On silkka kehäpäätelmä, jos naisten halu päättää itse omasta kehostaan ja seksuaalisuudestaan on vallankäyttöä. Vieläpä harvinaisen yksioikoinen kehäpäätelmä kaikkien kehäpäätelmien joukossa.

Laasasen painotukset ja väitteet siitä, että niin moni mies jää ilman seksiä, on naisen näkökulmasta ongelmallinen jo seksuaalisen toimeliaisuuden kannalta. Arvatkaapa onko sellainen mies haluttava, jonka naamasta paistaa itsesääli, koska hän on jäänyt ilman seksiä? Pitäisikö miehen tajuta parantaa omaa seksuaalista markkina-arvoaan ja myyvyyttään siinä vaiheessa, kun hän tuntee jääneensä ilman? Minä väitän, että jo pelkkä fyysisen kunnon kohotus riittää pitkälle.

Laasanen on seksin tappaja.

Ei se fasistinen pahuus, vaan seksuaalinen valta.

Miehet, naiset.. ja markkinat:

Onko Foucault guru?

Aina kun lukee tai kuuntelee seksuaalisuuden tutkimuksesta käytäviä yhteiskuntatieteellisiä keskusteluja, joku heittää jossain vaiheessa toteamuksen "lukekaa Foucaultia", "Hän on kirjoittanut 1000-sivuisen kirjan seksuaalisuuden historiasta". "Hän on guru". Foucault nostetaan guruksi, mutta kukaan ei tunnu eksplikoivan, mitä hän on todellisuudessa saanut selville seksuaalisuudesta. Onneksi kirjaa käsitteleviä arviointeja on saatavilla, kuten esimerkiksi tämä Pekka Wahlstedtin artikkeli. Sieltä voidaan poimia seuraavat lopputulokset:

1. Michel Foucaultin kolmiosainen Seksuaalisuuden historia - - kyseenalaistaa repressiohypoteesin. - - Siinä Foucault esittää yllättävän ja hämmästyttävän väitteen, että seksuaalisuutta ei suinkaan ole pidetty piilossa vakan alla ja että meidän vuosisatamme ei merkitse mitään kertakaikkista katkosta suhteessa kristillisen moraalin seksuaalikielteisyyteen, vaikka repressioteoria niin väittää. Itse asiassa asiat ovat päinvastoin.
2. Foucault esittää, että seksuaalisuutta ja sukupuolta ei ole vaiennettu, kielletty ja painettu pimentoon. Hän ei kuitenkaan myöskään kiellä sitä, etteikö seksuaalisuuteen olisi liitetty kristinuskon alkuajoista lähtien paljon kieltoja ja varoituksia. Hän nostaa selkeästi esiin sen, että vasta kristinuskon valtakaudella on laadittu hyllymetreittäin erilaisia luetteloita siitä, mikä on sallittua ja mikä ei.
3. Mutta miksi nimenomaan seksuaalisuus on ollut vallan suurennuslasin alla? Foucault esittää, että koska seksuaalisuus on lähes identtinen ihmisen ruumiillisen olemassaolon kanssa, se muodostaa kuningastien ihmisen ruumiiseen, sen avulla valta sai tukevan otteen ihmisen ruumiillisesta olemassaolosta.

No niin, nyt olen paljastanut 1000-sivuisen teoksen loppuratkaisun. Tässä vaiheessa voidaan todeta toisen suuren ajattelijan sanoin: "So fucking what?".

Markku kertoo markkina-arvoteorian alkuvaiheista nyyssi-keskusteluissa joskus 2000-luvun vaihteessa, joihin itsekin otin osaa. Kannattaa muuten tutustua Danimalin koottuihin ajatuksiin, joista olen suomentanut kirjaan parhaat aihetta käsittelevät lainaukset.

Erilaista näkökulmaa tuo esiin Pornoakatemia!-kirja.

Video julkaisutilaisuudesta

Eräs julkaisutilaisuuteen osallistunut oli näköjään kuvannut 6,5 minuutin pätkän julkaisutilaisuudesta kännykkäkamerallaan, jonka voi tästä linkistä käydä katsomasta.

Videonpätkästä saa melko hyvän kuvan julkaisutilaisuudesta kokonaisuudessaan. Hekanaholla oli sana paremmin hallussaan kuin allekirjoittaneella, koska - kuten kaikki tiedämme - naiset ovat miehiä verbaalisesti lahjakkaampia ja Hekanaholla lienee enemmän kokemusta vastaavanlaisista keskustelutilaisuuksista. Videoklippi on julkaistu sellaisena kuin se on minulle lähetetty, mitään leikkaamatta tai lyhentämättä.

Ruokahalua herättääkseni, tässäpä aikaisemman postauksen kommenttiosastolta poimitut kahden julkaisutilaisuuteen osallistuneen henkilön toisistaan poikkeavat kuvaukset tilaisuudesta:

Henkilö 1 (luultavasti miesaktivisti) Julkaisutilaisuus yllätti aggressiivisuudellaan. Livian vaikutti sekoavan omiin ajatuksiinsa ja unohtavan kirjan sisällön tarkastelun.

Minua kyllä rupesi ällöttämään ahdisteleva väite, että heteromiehet voivat tyydyttää seksuaaliset halunsa homojen kanssa. En siksi että inhoaisin homoutta vaan koska seksuaalisuus liittyy itsenä olemiseen. Livianin ajatuksesta voidaan johtaa ajatus että naisten kuuluu nauttia raiskauskokemuksista koska he kuitenkin haluavat seksiä.

Henkilö 2: (luultavasti toimittaja lehdestä, jonka nimeä en muista) Vain yksi henkilö tilaisuudessa punehtui ilmeisen vihaisena eikä kyennyt omalta poliittiselta, vihaiselta asenteeltaan vastaamaan esimerkiksi kysymyksiin, jotka koskivat teoksen "tieteellisyyden" puutteita kuten käsitteiden määrittelyn puutteellisuutta, lähteiden käyttöä, omien ennakkoluulojen pukemista tieteen kaapuun sekavia tekstejä lainaamalla...

Näihin aiheellisiin kysymyksiin ei kirjan kirjoittaja pystynyt vastaamaan tilaisuudessakaan. Vihaisuutta ja sovinistista poliittista agendaa paikalle päässeille tarjoili Henry Laasanen. Tieteellisyyden puutteestahan teosta ja tekijän otetta ja asennetta juuri arvosteltiin sekä omien ennakkoluulojen kierrättämisestä.

Vaikutelmani on, että kommentaattori oli tutustunut Laasasen kirjaan huomattavan tarkasti ja painotti selvin sanoin, että totta kai teoksen julkaiseminen pamflettina ja siihen liittyvä keskustelu on allright, mutta on ehdottoman propagandistista yrittää esittää, että kirja olisi tutkimusta tai tieteellinen teoria tai että se voisi perustua opinnäytteeseen, jossa ei olisi paljon huomauttamista - tieteellisin kriteerein. terveisin kameran kanssa paikalla ollut.

Parasta kuitenkin katsoa itse.

Lisäys: Benny Hillin näkemys aiheesta (Youtube).

Kriittisiä puheenvuoroja

Jotta blogi ei menisi vain tylsäksi kehumiseksi, annetaan sananvuoro välillä kriitikoille: Seksualistin päiväkirjasta löytyy kirjoitus Henry "unelmana 3 kertaa viikossa" Laasanen, josta ja jonka kommenttiosastolta seuraavat hauskat poiminnat:

Laasasen julkinen esiinmarssi herättää yhden kysymyksen: Miksi hänen näkemyksensä kiinnostavat mediaa? Laasasen tutkimus on heikkotasoista, vanhanaikaista ja näennäistieteellistä. Ilmeisesti miesnäkökulmasta on huutava pula tasa-arvokeskustelussa, kun tällaisetkin näkemykset nostetaan esiin.

Laasasen aatteellisesti vääristynyt ja pseudotieteellinen kehitelmä muistuttaa inhottavalla tavalla ruotsalaisten hurufeministien vastaavaa rakennelmaa, "sukupuolivaltateoriaa".

Olen 54-vuotias näitä juttuja sekä elänyt että tutkinut leidi. Laasanen-parkaa kuunnellessa ei tiennyt itkeä vai nauraa. Onko hän oikeasti joku "sosiologi"? - - Laasasella ei ole mitään tajua alan tieteellisestä keskustelusta eikä tutkimuksesta. Hänen argumentaationsa on paitsi karkeaa ja epätäsmällistä myös tavattoman infantiilia. Mieheni taas väittää, että Henry Laasanen on kirjoittanut kirjansa vain puhtasti vitsiksi, jota ei ole tarkoitettukaan vakavaksi keskustelunaiheeksi. Mutta se vain sattui menemään läpi kuin väärä raha...

Kaapin paikka

Kaapin paikka

Keskiviikkona 20.2. klo 13.00 ja uusintana sunnuntaina 24.2. klo 17.15

"Seksi on naisten hallitsema resurssi", sanoo yhteiskuntatieteilijä Henry Laasanen. "Heteroseksuaalisilla pariutumismarkkinoilla naisten valuuttana on ulkonäkö, mies taas tarvitsee korkean statuksen käydäkseen kaupaksi. Ja statuksen hankkiminen vaatii mieheltä suuria investointeja."

Onko naisella seksuaalista valtaa ja miten hän sitä käyttää? Mitä tekemistä vähemmän kiinnostuksen periaatteella on pariutumisessa?

Muiden muassa näistä kysymyksistä Eve Mantu keskustelee Kaapin paikka -ohjelmassa Henry Laasasen kanssa. Laasaselta on äskettäin ilmestynyt naisten seksuaalisuutta käsittelevä kirja.

Kuunneltavissa tästä myös netissä.

Saatavuus ja arvostelut

Kustantajan mukaan kirjaa on saatavissa (logistisista syistä) kirjakaupoista loppuviikosta.

Jos joku haluaa arvioida kirjaa lyhyesti tai pitkästi, niin keräilen arvioita tänne blogiin. Arvostelut voi laittaa kommentteihin tai lähtettää emailina. Arvostelusta olisi hyvä selvitä, millä vakavuudella olet kirjaan tutustunut: 1. En ole lukenut, enkä lue, mutta... 2. Olen vilkaissut. 3. Olen lukenut. 4. Olen analysoinut tarkkaan. Lisäksi kiinnostavia ovat vastakkainasettelut tyyliin mielenkiintoinen/nukahdin, asiaa/fiktiota, selkeää/sosiologista jargonia jne. Kaikki arvostelut kelpaavat arvion negatiivisuuden asteesta huolimatta.

Muutama lainaus: Naistutkimuslistalta poimittua: "Mennäänkö meillä Suomessa oikeasti kohti sitä, että näiden tyyppien [=minun] kanssa pitää alkaa "keskustella" ja jos mennään, niin riittääkö tämä taso?"

Julkistamistilaisuudessa olleelta: "Olipa eilinen tilaisuus elämäni hassuin kirjanjulkkari."

Ensimmäinen arvostelu (tiede-palstalla):

No niin, sain Laasasen manifestin tänään postissa ja lueskelin sieltä täältä "herkkupaloja" ja NIITÄ MUUTEN PIISAA!

Kaikki klassikot lusivien sarjamurhaajien naisfanaatikkojen rakkauskirjeistä ja Mike Tysonin "attraktiivisesta naisvihasta" lähtien löytyy, kute arvelinkin. Tonkaistaan muurahaispesää kunnolla kun kerran leikkiin ryhdyttiin, hehe?

Vaikuttaa jo nyt vuoden hauskimmalta teokselta, oma kiero huumorintajuni ainakin ampui itsensä stratosfääriin – tuntuu, että jo kokoelma sivu sivun jälkeen legendaarisia viitteitä yksinomaan arkkimaskulinisti Warren Farrellin tuotantoon jo tekee teoksesta lukemisen arvoisen.

Ainakin populismiosasto näyttäisi olevan mainiosti edustettuna (jo Farrellin ryöstöviljely riittää)! Kiitos Laasanen, hyvältä vaikuttaa!

Julkaisupäivän tapahtumia: sosiologinörtin normipäivä

Kirjan julkaisupäivä oli ns. sosiologinörtin normipäivä, josta seuraavassa autenttinen tapahtumakuvaus. Herätys oli kello 4 aamulla ja Pendolino kohti Pasilaa lähti 5.50. Pasilan ratapihan ylittävällä sillalla oli sairaan kylmä tuuli. Pasilassa tapasin miellyttävän toimittajan Eve Mantun, jonka kanssa höpöttelin kaikenlaista hauskaa miesten ja naisten välisiin suhteisiin liittyvää ja sitten teimme pari radiohaastattelua, joista "Kaapin paikka" -ohjelma tulee ulos ilmeisesti ensi keskiviikkona (Aiheesta tarkemmin myöhemmin). Kysymykset olivat hyviä, ja pääsinkin kertomaan kirjan teorioista (muistikuvani mukaan) aika kattavasti ja selventävästi. Mukava välillä puhua asiaakin.

Pasilasta lähdin Helsingin keskustaan, jossa lounastimme Multikustannuksen väen ja Livia Hekanahon kanssa. Ravintola Loft oli minun makuuni liian pramea. Tokaisinkin, että "Mustafa's Kebab" olisi sopinut kirjan henkeen paremmin. Annoskin näytti oikealta kurmee-karitsalta.

Sitten siirryimme päivän vähemmän miellyttävään ja vähemmän onnistuneeseen osuuteen, eli itse julkaisutilaisuuteen, jossa tarkoituksena oli (minun käsitykseni ja kustantajan käsityksen mukaan) keskustella kirjan sisällöstä. Seuraava valokuva on napattu itse tilaisuudesta:



Julkaisutilaisuudesta tuli sisällöltään lähinnä Livia Hekanahon vihaista poliittista monologia, eikä kirjan sisältöä käsitelty käytännöllisesti katsottuna ollenkaan. Ongelma oli lähinnä siinä, että ennen tilaisuutta Livia Hekanaho antoi minulle ja kustantamolle aivan eri kuvan siitä, miten hänen aikomuksenaan oli toimia ja mitä hän aikoi sanoa. Hekanaho esitteli koko julkaisutilaisuuden ajan omia (virheellisiä) ja minun kannaltani mahdollisimman negativiiseksi kärjistettyjä tulkintoja kirjasta. Hekanaho ei näyttänyt suuresti kunnioittavan sitä argumentaation periaatetta, jonka mukaan "Vastapuolen argumentteja ei tulisi tulkita kuin piru raamattua, vaan päinvastoin, mahdollisimman ymmärtäväisesti".

Hekanaho tivasi minulta hyvin pitkään kirjasta puuttuvien määrittelyjen perään, kuten "Mitä on kauneus". Erityisesti häntä tuntui huolettavan, "Miten olen määritellyt kirjassa miehen ja naisen". Sitten hän kyseli, että "Enkö pidä lesboja ollenkaan naisina, kun käsittelen kirjassa vain heteroita". Yritin vastata, että "Kirja käsittelee heteroseksuaalisia pariutumismarkkinoita" ja että "Homoseksuaaliset ym. markkinat jäivät kirjan tarkastelujen ulkopuolelle". Se ei Hekanahoa kuitenkaan tyydyttänyt ja miehen ja naisen määrittelyistä vängättiin varmaan vartin verran. Hekanahon mukaan, "Jos miehet eivät halua maksaa treffeillä, niin heidän on vain lopetettava treffeillä maksaminen ja vaadittava, että nainen maksaa puolet". Hekanaho soimasi myös Jyväskylän yliopiston alimpaan manalaan, kun se oli mennyt hyväksymään aiheesta tekemäni gradun - ja vieläpä kohtuullisen hyvällä arvosanalla.

Paras tai ainakin humoristisin osuus Hekanahon monologissa oli noin 5 minuutin pätkä, jossa Hekanaho esitti, että "Heteromiesten tulisi lopettaa ruikutus ja ruveta homoiksi, niin seksinpuutteesta ei tarvitsisi enää valittaa."

Jos Hekanahon tarkoituksena oli yrittää uutta nolouden Suomen ennätystä, niin hän onnistui tavoitteessaan mainiosti. Tilaisuuden jälkeen osallistujat (joiden kanssa keskustelin) näyttivät pohtivan, mistä kirjassa oikein oli kyse ja tokaisivat: "Nyt kirja on ainakin pakko lukea tämän julkaisutilaisuuden jälkeen". Paradoksaalisesti keskustelustrategia, jossa keskityttiin enemmän poliittisesti motivoituneeseen vihaan kuin keskusteluun kirjan sisällöstä toimikin hyvin kirjan markkinoinnissa. Se saattoikin olla Hekanahon julkilausumaton tavoite, eli loppu hyvin, kaikki hyvin. Jos jotain ennustuksia julkaisutilaisuuden perusteella pitäisi esittää, niin suurella todennäköisyydellä Hekanahon kutsut vastaaviin tilaisuuksiin alkavat käymään aika vähiin. Se ei yksinkertaisesti käy päinsä, että ennen julkaisutilaisuutta antaa aivan eri kuvan siitä, mitä itse tilaisuudessa aikoo sanoa tai tehdä. Luotettavuus kärsii. Itse kirjan markkinoinnin kannalta minulla ei ole pahaa sanaa sanottavana Hekanahon tempauksesta.

Julkistamistilaisuuden jälkeen signeerasin kirjani muutamalle "miesaktivistifanilleni", tai pitäisikö jopa sanoa bändärilleni. :-) Yksi muu julkaisutilaisuuteen osallistujista vaikutti niin vihaiselta kirjasta, että pelkäsin hänen saavan sydänkohtauksen.

Ja kuten sosiologinörtin normipäivään kuuluu, seuraavana oli vuorossa City-lehden haastattelu ja kuvaussessio pumpattavan Barbaran kanssa kustantamon johtokunnan huoneessa. Tulevissa kuvissa esiinnyn kaikissa kaikissa mahdollisissa asennoissa, mutta Barbaran törrönännit piti piilottaa siveellisyyssyistä tyynyn alle. Unohtakaa Playgirl ja lukekaa City-lehteä.

Sitten menin uuden ystäväni Heikin kanssa oluelle ja Heikki - ilmeisesti kokemattomuuttaan - sanoi olutpiikin olevan auki kustantamon laskuun. Sitä hän varmaan myöhemmin katui, kun vedin ennen junan lähtöä niin monta pitkää kolmosta kuin kerkesin. Sitten lähdimme hoipertelemaan kohti juna-asemaa, jossa menimme suoraan vessaan.

Juuri kun junani oli lähdössä, puhelin soi. Langan päässä oli entinen tietofinlandiaehdokas Osmo Tammisalo, joka auttoi minua suuresti käsikirjoituksen tekemisessä. Olin luvannut hänelle tekijänkappaleen kirjasta signeerauksen kera. Sanoin, että jätä auto jonnekin kielletylle paikalle ja tule hakemaan kirja, olen raiteella 7, vaunu 2, juna lähtee juuri. Tammisalo juoksi junan kiinni ja sain heitettyä hänelle suurin piirtein liikkuvasta junasta pikaisesti signeeraamani tekijänkappaleen, josta Tammisalo nappasi iloisena kopin.

Asetuin istumaan penkkiin mukavasti ja juna lähti puksuttamaan takaisin kohti Jyväskylää. Olin väsynyt mutta onnellinen. Tällaista on sosiologinörtin normaali arki.

13.2 keskiviikko 12.25 YleX tänään

Radiossa keskiviikkona klo 12.25. Viikon vieras. Kyykyttävätkö naiset miehiä seksuaalisen vallan keinoin? Henry Laasanen on kirjoittanut kirjan Naisten seksuaalinen valta. Laasasen mielestä naisten seksuaalinen valta on yksi yhteiskunnan keskeisistä vallan muodoista. Miten naisten seksuaalinen valta toimii ja millaisia seurauksia sillä on?

Lisäys: Nyt kuunneltavana myös netissä.

Vaarallisia johtopäätöksiä

Profeministiblogi:

Laasasen käsitys miehistä seksuaalisuutensa armoilla sätkivinä eläiminä herättää tietenkin myös kysymyksen siitä, ovatko miehet lainkaan soveliaita sellaisiin vastuutehtäviin kuten esimerkiksi lainsäädäntätyö.

Hathattu:

Minä vetäisin samoista tutkimustuloksista ihan eri johtopäätökset. Naisethan ovat niiden perusteella kaikin puolin parempia ihmisiä kuin miehet. Mikäli tuo pitää paikkansa, vastustan ehdottomasti miesten äänioikeutta ja täysiä kansalaisoikeuksia. Miksi sellaiset itsehillintään kykenemättömät apinat saisivat osallistua yhteiseen päätöksentekoon?

Olen huolestunut siitä, että kirjan ennakkotietojen perusteella jo useampi kriitikko (kuten em. profeministimies ja nimim. Hathattu) on esittänyt, että miesten kansalaisoikeuksia pitäisi rajoittaa miesten biologisen ominaisuuden (miesten seksuaalisuus on enemmän biologista, eli kuten kansantieto sanoo, miehet ovat enemmän heppinsä vietävissä) perusteella. Kyseisissä kirjoituksissa on voimakas rasistinen pohjavire, jonka päämääränä näyttää olevan miesten syrjäyttäminen demokraattisista oikeuksista. Tuollaisella demokraattisesten oikeuksien rajoittamisen vaatimisella on lisäksi vaarana levitä esim. vammaisten tai värillisten oikeuksien rajoittamiseen - ja kaikkihan me tiedämme, mihin sellainen johtaa.

Itse olen sitä mieltä, että vaikka ihmisten välillä on biologisia eroja, sen ei tulisi vaikuttaa demokraattisiin oikeuksiin.

Miesfeminismiä Suomi24-palstalla:

• Jos osaatte kuvitella miespuolisen telaketjufeministin, niin tässä olisi. Ja olen erittäin eri mieltä ko. kirjan kirjoittajan kanssa joka asiasta. Ihan joka. Ja voin myöntää, että en ymmärtänyt enkä allekirjoita teorian sopivuutta ihmissuhteisiin.
• Tämän kirjan idean on täytynyt lähteä siitä, että sen kirjoittajalla on huono itsetunto ja hän kokee itsensä tuoksi ei-niin-himoittavaksi-mieheksi. Ja kun piparia ei irtoa on se naisten seksuaalista valtaa.
• Hyvä aihe tossa. Mä ajattelisin, että siitä tulee näiden nörttien, nössyköiden ja "kunnon miesten" raamattu. Sen tieteellisyyteen en kyllä vanno; pelkkä gradu ja niin edelleen...

Ennakkokritiikkiä

Kirja on saanut ennakkokritiikkiä, johon seuraavassa vastauksia.

Ensinnäkin kannattaa huomioida, että Keskisuomalaisen haastattelussa kyseltiin hiukan kirjan ohitse, koska haastattelija ei ollut lukenut kirjaa ja toisaalta, haastattelija halusi ilmeisesti tehdä provosoivan jutun (joka sopi myös minulle kirjan markkinointia ajatellen). Muutenkin, tuollaisessa haastattelussa vastauksista tulee miltei pakosti stereotyyppejä, yleistyksiä ja iskulauseita. Myös tietyt sanavalinnat olisin muuttanut juttuun, jos olisin sen voinut tarkistaa, kuten ”eläin” tai ”uhri”. Tuon sanottuani vastauksia itse ennakkokritiikkiin.

Miehet siis Laasasen teorian mukaan "aktivoituvat" missä tahansa, missä vain on kauniita naisia, eivätkä voi miehisille reaktioilleen mitään.

Miehet tuskin voivat seksuaalisen halun kokemiselleen mitään, mutta kykenevät toki päättämään, miten he toimivat sen suhteen: 1) seuraavatko haluaan ehdotuksia tai lähentelyitä tehden vai 2) pidättyvätkö niistä.

Ei ole tarvinnut lukea paljoakaan blogeja huomatakseen, että taustalla lymyää vanha kunnon markkina-arvoteoria.

Juu, kirjan voidaan ajatella olevan markkina-arvoteorian johdannainen.

Kuriositeettina mainittakoon, että suomenkielisen Wikipedian artikkeli Markkina-arvoteoria hävisi poistoäänestyksen elokuussa 2007; poistamista perusteltiin sillä, että artikkelin lähteinä oli vain blogeja ja foorumeita, ja aihetta kuvailtiin termeillä "netin pseudokäsite", "nettituuba" ja "bloggaustiede". Artikkeli tehnee piakkoin comebackin pohjautuen Laasasen kirjaan, se kun on hyväksyttävä lähde.

Aikaisempi artikkeli markkina-arvoteoriasta oli heikkotasoinen, mutta ei sitä sentään poistaa olisi pitänyt. Markkina-arvoteorian ovat esittäneet lukuisat eri tieteilijät, ensimmäisenä ilmeisesti Waller (1937) The rating and dating complex. American Sociological Review, 2, 727–735.

On mielenkiintoista, kuinka aihe voi ponnistaa blogosfääristä tutkimukseksi asti - olkoonkin, että olen erittäin skeptinen tutkimuksen tieteellisen tason suhteen.

Kyllä tieteellinen taso on mielestä mieluumminkin poikkeuksellisen hyvä. Esim. B:llä alkavat lähteet:

Bacharach, S. B. & Lawler, E. J. (1980). Power and politics in organizations: The social
psychology of conflict, coalitions and bargaining. San Francisco: Jossey-Bass.
Baiamonte, E. (1998). The 91 % factor: Why women initiate 91 % of divorce, end most
relationships, and what can be done about it. Stamford, CT: The American Political
Press.
Bailey, J. M., Gaulin, S., Agyei, Y. & Gladue, B. (1994). Effects of gender and sexual
orientation on evolutionarily relevant aspects of human mating psychology. Journal of
Personality and Social Psychology, 66, 1081–1093.
Bakan, D. (1966). The duality of human existence. Chicago: Rand McNally.
Baldwin, D. (1978). Power and social exchange. American Political Science Review, 72 (4),
1229–1242.
Barash, D. & Lipton J. E. (1997). Making sense of sex: How genes and gender influence
our relationships. Washington: Island Press.
Barkow, J. H., Cosmides, L. & Tooby, J. (1992). The adapted mind. Oxford: Oxford
University Press.
Barrett, M. (1991). The politics of truth: From Marx to Foucault. Pads tow: T.J. Press.
Bar-Tal, D. & Saxe, L. (1976). Physical attractiveness and its relationship to sex-role
stereotyping. Sex Roles, 2, 123–133.
Batten, M. (1992). Sexual strategies: How females choose their mates. New York: Tarcher/
Putnam.
Baumeister, R. F. (2000). Gender differences in erotic plasticity: The female sex drive as
socially flexible and responsive. Psychological Bulletin, 126 (3), 347–374.
Baumeister, R. F. (2001). Social psychology, social exchange, and sexuality. In R. F.
Baumeister (ed.) Social psychology and human sexuality. Philadelphia, PA: Psychology
Press (Taylor & Francis). 1–24.
Baumeister, R. F., Catanese, K. & Vohs, K. (2001). Is there a gender difference in strength
of sex drive? Theoretical views, conceptual distinctions, and a review of relevant
evidence. Personality and Social Psychology Review, 5 (3), 242–273.
Baumeister, R. F. & Tice, D. (2001). The social dimension of sex. New York: Allyn &
Bacon.
Baumeister, R. F. & Twenge, J. M. (2002). Cultural suppression of female sexuality. Review
of General Psychology, 6 (2), 166–203.
Baumeister, R. F. & Vohs, K. (2004). Sexual economics: Sex as female resource for social
exchange in heterosexual interactions. Personality and Social Psychology Review, 8 (4),
339–363.
Beauvoir, S. (1999/1949). Toinen Sukupuoli. Jyväskylä: Gummerus.
Becker, G., Landes, E. & Michael, R. T. (1977). An economic analysis of marital instability.
Journal of Political Economy, 85, 1141–1187.
Belk, R. W. & Coon, G. (1993). Gift-giving as agapic love: An alternative to the exchange
paradigm based on dating experiences. Journal of Consumer Research, 20 (December),
393–417.
Benedict, J. (1997). Public heroes, private felons: Athletes and crimes against women.
Boston: Northeastern University Press.
Berscheid, E. & Walster, E. (1974). Physical attractiveness. In L. Berkowitz (Ed.) Advance
in experimental social psychology. New York: Academic Press. 157–215.
Bernard, J. (1982). The future of marriage. New Haven, CT: Yale University Press.
Betzig, L. (1986). Despotism and differential reproduction: A Darwinian view of history.
New York: Aldine.
Betzig, L. (1989). Causes of conjugal dissolution. A cross-cultural study. Current
Anthropology, 30 (5), 654–669.
Bhrolchain, N. M. & Sigle-Rushton, W. (2004). Gender contrasts in partner supply:
marriage market estimates and their implications. Southampton, UK, Southampton
Statistical Sciences Research Institute. See http://eprints.soton.ac.uk/8159
Blanchflower, D. & Oswald, A. J. (2003). Money, sex, and happiness: An empirical study.
Scandinavian Journal of Economics,106 (3), 393–415.
Blau, P. (1964). Exchange and power in social life. New York: John Wiley & Sons.
Blumstein, P. & Schwartz, P. (1983). American couples. New York: Morrow.
Borchorst, A. (2001). Valtiofeminismi ja femokraatit. Teoksessa C. Bergqvist, A.
Borchorst, A-D. Christensen, V. Ramstedt-Silén, N. C Raaum ja A. Styrkársdóttir
(toim.) Tasa-arvoiset demokratiat? Sukupuoli ja politiikka Pohjoismaissa. Helsinki:
Edita. 178–179.
Bourdieu, P. (1987). Sosiologian kysymyksiä. Jyväskylä: Vastapaino.
Bourdieu, P. (1998). Järjen käytännöllisyys. Tampere: Vastapaino.
Bourdieu, P. (2001). Masculine domination. Cambridge: Polity Press.
Bourdieu, P. & Wacquant, L. (1995). Refleksiiviseen sosiologiaan. Joensuu: University Press.
Brownmiller, S. (1975). Against our will: Men, women and rape. New York: Simon &
Schuster.
Browne, K. R. (2002). Biology at work. Rethinking sexual equality. New Brunswick, NJ:
Rutgers University Press.
Bryson, V. (1992). Feminist political theory: An introduction. London: McMillan.
Buckle, L., Gallup, G. G., Jr. & Rodd, Z. A. (1996). Marriage as a reproductive contract:
Patterns of marriage, divorce, and remarriage. Ethology and Sociobiology, 17, 363–377.
Burley, N. & Symanski, R. (1981). Women without: An evolutionary and cross cultural
perspective on prostitution. In R. Symanski (ed.) The immoral landscape. Toronto:
Butterworths.
Buss, D. M. (1988). The evolution of human intrasexual competition: Tactics of mate
attraction. Journal of Personality and Social Psychology, 54, 616–628.
Buss, D. M. (1989a). Sex differences in human mate preferences: Evolutionary hypotheses
tested in 37 cultures. Behavioral and Brain Sciences, 12, 1–49.
Buss, D. M. (1989b). Conflict between the sexes: Strategic interference and the evocation
of anger and upset. Journal of Personality and Social Psychology, 56, 735–747.
Buss, D. (1994). Evolution of desire. Strategies of human mating. New York: Basic Books.
Buss, D. (1996). Sexual conflict: evolutionary insights into feminism and the “battle of
the sexes”. In D. Buss and N. Malamuth (eds.) Sex, power, conflict: Evolutionary and
feminist perspectives. New York: Oxford University Press. 296–315.
Buss D. M. & Barnes M. L. (1986). Preferences in human mate selection. Journal of
Personality and Social Psychology, 50 (3), 559–570.
Buss, D. M., Haselton, M. G., Shackelford, T. K., Bleske, A. L. & Wakefield, J. C. (1998).
Adaptations, expectations, and spandrels. American Psychologist, 53, 533–548.
Buss, D. M. & Schmitt, D. P. (1993). Sexual strategies theory: An evolutionary perspective
on human mating. Psychological Review, 100 (2), 204–232.
Butler, J. (1990). Gender trouble. Feminism and the subversion of identity. New York:
Routledge.
Buzwell, S. & Rosenthal, D. (1996). Constructing a sexual self: Adolescents’ sexual
selfperceptions and sexual risk-taking. Journal of Research on Adolescence, 6, 489–513.
Byers, E. S. & Lewis, K. (1988). Dating couples’ disagreements over the desired level of
sexual intimacy. The Journal of Sex Research, 24, 15–29.

Luulen, että minun on pakko lainata ja lukea kirja.

Onhan se nyt sentään ostettava.

Laasanen väittää lehtijutussa, että naisten ja miesten seksuaalisuus on pohjimmiltaan erilaista: "Miehet ovat lähempänä luontoa kuin naiset. Naisten seksuaalisuus muokkautuu paljon paremmin erilaisiin olosuhteisiin sekä ympäristön ja moraalin painostuksesta. Naisten seksuaalisuus on tilannesidonnaista, miehet ovat enemmän eläimiä. Seksuaalinen halu on miehillä enemmän biologista." Joopa joo. Mihin tieteelliseen tutkimukseen tämä perustuu?

Tähän: Gender Differences in Erotic Plasticity: The Female Sex Drive as Socially Flexible and Responsive.

- - miehet ovat kautta aikain määränneet ja rajoittaneet naisten seksuaalisuutta "ympäristön ja moraalin painostuksella".

Eipäs, katso: Cultural suppression of female sexuality.

Totta helvetissä se näkyy myös käyttäytymisessä. Useiden miesten kanssa seksiä harrastava nainen on halpa, helppo huora, kun taas useiden naisten kanssa seksiä harrastava mies on kova jätkä, alfauros, pukki ja ori.

Selitän kirjassa melko perusteellisesti, mitä tuo ilmiö johtuu. Siis mistä se aikuisten oikeasti johtuu.

Laasasen naiskuva antaa ymmärtää, että naisen seksuaalisuus on olemassa vain miehen seksuaalisuuden kautta: se on resurssi, jota naiset vaihtavat valtaan, rahaan, elintasoon, turvaan jne. Toisin kuin miehen seksuaalisuudella, joka on olennainen osa miehen minuutta, persoonaa ja olemusta, naisen seksuaalisuudella ei ole itseisarvoa. Se on vain väline. Kuinka moni blogini naispuolisista lukijoista voi yhtyä tähän käsitykseen, joka minun nähdäkseni on aivan sairas?

Ei kirjassa tuollaista väitetä.

Aika paljon kertoo ylipäätään se, että tyypillinen asetelma on miespomo-naisalainen. Työelämässä naiset joutuvat olemaan paljon parempia kuin mieskollegansa saadakseen ylennyksiä, eikä sekään aina riitä.

Ei aivan noinkaan. Katso. Forget hard work - women would rather flirt their way to the top.

Naiset eivät hyödy seksuaalisen häirinnän kohteeksi joutumisesta.

Ei häirinnästä sinänsä, mutta kykenevät saamaan enemmän konkreettisia hyötyjä työelämän kontekstissa seksuaalisuutensa avulla kuin miehet.

Henry Laasasen teorian tarkoitus on tukea patriarkaalista järjestelmää ja seksuaalimoraalin kaksoisstandardia.

Ei kirjalla ole tuollaisia syvempiä motiiveja. Kirja pyrkii kertomaan mahdollisimman osuvasti, miten maailma toimii. Minä itse asiassa neuvon naisia, miten patriarkaalinen systeemi on purettavissa naisten kollektiivisen seksuaalisen vallan avulla.

Minä vetäisin samoista tutkimustuloksista ihan eri johtopäätökset. Naisethan ovat niiden perusteella kaikin puolin parempia ihmisiä kuin miehet. Mikäli tuo pitää paikkansa, vastustan ehdottomasti miesten äänioikeutta ja täysiä kansalaisoikeuksia.

Ei kirjassa ole mitään moraalisia ajatuksia tyyliin oikein/väärin tai parempi/huonompi. Jos sinä haluat vetää tuollaiset johtopäätökset kirjan perusteella, niin ok. Tottakai tutkimuksista voi vetää erilaisia moraalisia tai normatiivisia johtopäätöksiä, joista tuo on yksi mahdollinen, eikä täysin vailla perusteita.

...tai sitten Laasasen tutkimus on huonoa ja asenteellista tiedettä.

Kyllä se on seksuaalisuuden tutkimukseksi poikkeuksellisen asenteetonta tiedettä, eli hyvin instrumentaalista ja objektiivista päättelyä.

Lisäys: Lukijan kommentti samasta keskustelusta:

huomasin, että "kirjan" (lainausmerkit sen takia, ettei kyseistä höpönlöpösössötytä voida sekoittaa oikeaan kirjallisuuteen) tekijä vetoaa lähteisiin, joista hän jaksoi tehdä pitkän listan, ilmeisesti siinä harhaluulossa, että se vakuuttaa ihmiset hänen teoriansa paikkansa pitävyydestä :D "ei se määrä vaan se laatu" ei liene ollut hänelle kovin tuttu sanonta.. ja markkina-arvoteoriaan nojautuminen tälläisessä asiassa?! pitääkö tuota edes lähteä kommentoimaan, tarpeeksi absurdi ajatus ei vaadi edes huomiota.
toivon syvästi, ettei kukaan ota hänen ns teoritisointiaan tosissaan. se olisi nimittäin liian sairasta. kysymys kuuluu miten tuon tyyppinen teksti on edes päässyt julkaisuun? ilmeisesti nykyään voidaan julkaista ihan mitä vaan ja piiloutua vielä tieteellisyyden tittelin taakse.

Keskisuomalaisen haastattelu

Tutkija: seksuaalinen valta on naisilla:

Seksuaalinen häirintä ei johdu miesten seksuaalisesta vallasta, vaan vallan puutteesta. Tästä on kyse myös eduskunnassa nousseessa kohussa.

Näin täräyttää jyväskyläläinen Henry Laasanen, jolta ilmestyy aihetta käsittelevä kirja ensi viikolla.

- Naisilla on valta ja miehillä on vain halu seksuaalisiin suhteisiin. Häirintä on viime kädessä seksin hakemista, Laasanen sanoo.

Hänen mukaansa häirintä voi mennä "vähän kuin kostamiseksi", jos miehellä ei ole realistisia mahdollisuuksia päästä seksisuhteeseen.

- Ne miehet, jotka eivät ole attraktiivisia (puoleensavetäviä), ja joilla ei ole valtaa, joutuvat turvautumaan häirintään.

Haasttelu kokonaisuudessaan tulee blogiin joskus myöhemmin.

Lisäys: Henkilökritiikkiä Keskarissa:

- Harvoin on tullut luettua niin täydellistä paskaa kuin perjantain keskarissa. Tämä Laasanen lienee joku äidin tissistä liian nuorena vieroitettu poloinen. Ihan oikeasti, jos tuollaista skeidaa Jyväskylän yliopisto hyväksyy edes graduksi, niin liian heikosti menee.

- Oliko se Laasanen sen naurettavan ihan pro gradu- tasoisen t u t k i m u k s e n tehnyt pikkupoju. Ajattelin ihan samaa koko työ oli puhdasta paskaa. En jaksanut lukea sitä kunnolla kun tajusin, että kyseessä gradu ja pojua sanottiin t u t k i j a k s i. Johdetaanko ihmisiä harhaan ? ...... En ihan miellä noita kahta yhteen....suorastaan tekisi mieli ottaa yhtyettä JSN:ään. Jäin miettimään tekikö se sen juttunsa matikan laitokselle...vaikutti niin ontolle tasoa yks ynnä yks on kaks....on uskomatonta jos tollasella pääsee yleensä läpi!!! Lehdeltä naurettavia tälläiset keskustelun innoittamisviritykset. Pohja on ihan pois kun aloittajat ovat mitä ovat. Poju teki itsensä ihan pelleksi eikä taida itse edes tajuta. Ja lehti nyt yrittää saada keskustelua ja samalla tekee itsensä pelleksi.

Lisäys: Koko artikkeli löytyy PDF-muodossa Miiskun blogista.

Seksuaalinen häirintä ei johdu miesten seksuaalisesta vallasta, vaan vallan puutteesta. Tästä on kyse myös eduskunnassa nousseessa kohussa. Näin täräyttää jyväskyläläinen Henry Laasanen, jolta ilmestyy aihetta käsittelevä kirja ensi viikolla. – Naisilla on valta ja miehillä on vain halu seksuaalisiin suhteisiin. Häirintä on viime kädessä seksin hakemista, Laasanen sanoo. Hänen mukaansa häirintä voi mennä "vähän kuin kostamiseksi", jos miehellä ei ole realistisia mahdollisuuksia päästä seksisuhteeseen. – Ne miehet, jotka eivät ole attraktiivisia (puoleensavetäviä), ja joilla ei ole valtaa, joutuvat turvautumaan häirintään. Miksi sitten naimisissa olevatahdistelemaan? – Tämä nyt on tietysti ikivanha asia. Miehet hankkii perheen ja sitten pyörit siellä (eduskunnassa) viehättävien naisten seurassa. Se aktivoi tavallaan. Jos he olisivat tavallisia miehiä, olisi epärealistista saada näitä naisia, mutta kansanedustajana on kohtuulliset mahdollisuudet saadakin suostumaan seksiin, kun tarpeeksitarpeeksi yrittää. Se vaatii sen, että tarpeeksi vonkaat, ja että sinulla on esimies–alainen-suhde, jolla olet valta-asemassa, ja joka auttaa siinä, Laasanen selvittää. Laasasen viesti on suoraviivainen: naiset käyttävät valtaa seksuaalisuuden kautta, ja miehet ovat tämän asetelman uhreja. Miehillä on siis mielessä vain se ja naiset panttaavat sitä. Tästä on kyse Laasasen pro gradu -työn pohjalta syntyneessä Multikustannuksen toimittamassa kirjassa Naisten seksuaalinen valta. – Valta ei viittaa negatiiviseen, naisten valta vain sattuu olemaan heillä. Eivät he tee niin ilkeyttään, se on seurausta miesten haluista, joka voi tuottaa naisille hyötyjä ja miehille kustannuksia. Laasasen tulkinnassa miehille kustannuksia syntyy seksin hankkimisesta, mihin kuuluu myös perheen ylläpito. "Miesten halu on biologisempaa" Hän ei ole samaa mieltä niiden miesten kanssa, jotka korostavat, että miehet eivät ole el(ä)imiä. – Miehet ovat lähempänä luontoa kuin naiset. Naisten seksuaalisuus muokkautuu paljon paremmin erilaisiin olosuhteisiin sekä ympäristön ja moraalin painostuksesta. Naisten seksuaalisuus on tilannesidonnaista, miehet ovat enemmän eläimiä. Seksuaalinen halu on miehillä enemmän biologista, hän uskoo. Haluatko lietsoa kirjallasi naisvihaa? – En tiedä mikä se viha tässä on. Miksi naiset tuntuvat provosoituvan tästä aiheesta. Mies on uhri ja nainen vallankäyttäjä, sitä ei saa sanoa, hän kummeksuu. – Mikä on naisten vastuu, jos he saavat hyödyn esimerkiksi työpaikalla reittä pitkin kiipeämisestä? Miehet syyllistetään seksuaalisesta häirinnästä, mutta konkreettiset hyödyt tulevat naisille. Tässä on epäsuhta, Laasanen laukoo.

Muutama huomio artikkelista: Ensiksikin, toimittaja kyseli aika paljon sellaista, joka ei ole minun tutkimukseni tulos, vaan joidenkin muiden tutkijoiden tutkimuksen tulos. Minähän en ole itse tutkinut esim. seksuaalisia haluja, joten jouduin haastattelussa viittaamaan lukemiini seksuaalisuuden tutkimuksiin, joita tietenkin olen lukenut hyvin paljon.

Toiseksi, kirjassani esitän, että naisten seksuaalinen valta on hyvin pitkälti rakenteellista, eli siihen ei useinkaan sisälly "aktuaalista seksuaalisen vallan käyttöä", niin kuin artikkelissa (ja muissa yhteyksissä usein) viitataan ja oletetaan.

Kolmanneksi, olisi parempi "uhri"-sanan sijasta sanoa "seksuaalinen valta on naisilla ja tuosta katsannosta käsin miehet ovat seksuaalisen vallan objekteja", koska "objekti" on tieteellisempi termi ja "uhri" poliittisempi. Ei ole myöskään selvää, ovatko miehet "uhreja" tai "alistettuja", vaikka naisilla onkin seksuaalista valtaa enemmän. Minä en esitä sellaista kirjassa. Esitän, että naisilla on seksuaalista valtaa, joka tuottaa naisille hyötyjä (esim. työpaikalla) ja aiheuttaa miehille kustannuksia. Tuohon prosessiin ei välttämättä sisälly aktuaalista seksuaalisen vallan käyttöä. Joka tapauksessa, naisten saamat hyödyt ja miehille aiheutuvat kustannukset ovat konkreettisia hyötyjä ja kustannuksia. Kirjan väitteet ovat myös suurelta osin mitattavissa olevia ja falsifioitavia. Nuo hyödyt ja kustannukset tulisi huomioida sukupuolen tutkimuksessa, vaikka miehet eivät olisikaan uhreja tai alistettuja.

Matalat taso-odotukset

Tiedekeskustelusta poimittua:

- - kuin esimerkiksi Henryn kirja, joka on helvetin kallis, oh come on, gradu-tason teokseksi. Itse en tuolta tasolta lue tekstiä ellen saa sitä netistä tai kirjastosta ilmaiseksi; laitan juuri tilaukseen Deleuzen Empirisme et subjectivité:n, joka oli sentään väikkäri, vieläpä historiallisesti vaikutusvaltainen sellainen, ja maksaa vain puolet siitä mitä Henryn kirja.

Toinen kommentti: P.S.Ennustajaeukotan, jotta Henryn on jo nyt hyvä sujauttaa tyyny housunpersuuksiiinsa ja hankkia tukevampi lompakko. Kirjaa myydään muhkeasti ja tekijää piestään kuin mieskansanedustajaa